Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­koe­ro­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Tenon lohen pe­las­ta­mi­nen vaa­ti­nee muu­ta­kin kuin rau­hoi­tuk­sen ja joen pa­toa­mi­sen – tut­ki­mus­tie­toa odo­tel­les­sa kyt­ty­rä­lo­hi on otet­ta­va täy­si­mää­räi­seen hyö­ty­käyt­töön

Atlantin lohi ja kyttyrälohi
Atlantin lohi ja kyttyrälohi
Kuva: Lapin Kansan arkisto, Timothy Knepp / Wikipedia
Pääkirjoitus // 15.8.2023

Padoista ja muista torjuntatoimista huolimatta Tenoon on noussut kuluvana kesänä ennen näkemättömän runsaasti kyttyrälohta ja kutsumattomasta vieraslajista on tullut joen uusi lohivaltias. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan jokeen on uinut kesä-heinäkuussa yli 100 000 "ryssänlohta", mikä on monin verroin enemmän kuin kudulle pyrkivän Atlantin eli niin kutsutun Tenon lohen määrä.

Samaan aikaan norjalaiset ovat saaneet estetyksi vain noin 7 000 kyttyrälohen nousun Tenojoen suulle virittämällään padolla, jonka epäillään vähintäänkin hidastaneen Atlantin lohen nousua.

Norjan kalaviisailla on yhä vankka usko siihen, että kyttyrälohi saadaan hävitettyä Finnmarkin joista kalapadoilla. Useimmilta muilta usko on hiipunut.

Monen utsjokelaisen mielestä taistelu on jo hävitty. Kunnasta löytyy niitäkin, joista uusi tilanne on vain hyväksyttävä ja siihen on pyrittävä sopeutumaan mahdollisimman nopeasti isompien talousvahinkojen välttämiseksi.

Ongelmana on edelleen tutkimustiedon vähyys. Kyttyrälohen pelätään kilpailevan kutupaikoista ja syrjäyttävän Tenon lohen. On mahdollista, että massoittain Tenoon nouseva ja sinne kudun jälkeen kuoleva vieraslaji muuttaa joen ekosysteemiä. Toistaiseksi kyse on uhkakuvista, sillä tutkimuksia on vasta viritelty.

Lisää tietoa odotetaan myös Atlantin lohesta, jonka kadon syyt ovat yhä pääosin selvittämättä. Syiksi on arvioitu muun muassa meren lämpenemistä, ravinnon niukkuutta, ylikalastusta ja Norjan kassilohikasvattamoja, jotka levittävät kalatauteja.

Sitäkään ei tiedetä, miksi kyttyrälohi on vallannut yhtäkkiä Tenon ja monet muut pohjoisen joet.

Tutkimustietoa odotellessa on valmistauduttava myös siihen, ettei vanhaan ole paluuta. Jos kyttyrälohi on tullut jäädäkseen Tenolle, se on pakko hyväksyä.

On hyvä muistaa, ettei kyseessä ole kalahirviö, vaan Alaskan edustalla Tyynellämerellä luontaisesti elävä laji – pink salmon – jonka vuotuinen saalisarvo on arvioitu Yhdysvalloissa ja Aasiassa 200 miljoonaksi dollariksi. Kyseessä on maailmalla laajasti arvostettu ruokakala, jonka mäti on tunnettu herkku.

Parhaassa tapauksessa kyttyrälohi ei syrjäytä Atlantin lohta, jonka kanta vahvistuu rauhoituksen myötä. Tuolloin Tenolta voisi pyytää kumpaakin lohilajia ja pyyntiä voitaisiin ohjata varsinkin alkukesän aikana luontaisen lohen sijasta vieraslajiin, jonka kanta kestää rajunkin verotuksen.

On selvää, että Atlantin lohen pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Samalla on valmistauduttava siihen, että Tenon lohi on vielä pitkään täysin tai vähintäänkin osin rauhoitettu.

Vaikka kyttyrälohi voi olla osa ongelmaa, se tarjoaa myös ratkaisun ongelmaan – vieraslajin täysimääräinen, kaupallinen hyödyntäminen on aloitettava pikimmiten, mielellään jo ensi kesänä.

P.S.

Kyttyrälohi on erinomainen ruokakala, kunhan sen pyytää ennen kutua – sen jälkeen "ryssänlohi" alkaa mädätä ja on ihmisravinnoksi kelpaamaton. Paras ja käytännössä ainoa mahdollinen pyyntiaika on kesä-heinäkuu, jolloin parikiloinen ja -vuotinen kala nousee jokeen suurissa, pyyntimyönteisissä parvissa – tosin vain joka toinen kesä, mikä on kyttyrälohen erikoisin erikoisuus sen lisäksi, että kutu vie sen hengen. Kyttyrälohi ei voi korvata Tenon lohta, mutta sen korvikkeeksi Tyynenmeren tulokas kelpaa kaiken järjen mukaan mainiosti.