kolumni: Päät­tää­kö kau­pun­ki vai mat­kai­lu­bis­nes siitä, montako ho­tel­lia Ro­va­nie­men kes­kus­taan mahtuu?

pääkirjoitus: Saa­me­lais­pa­lis­kun­tien enem­mis­tön lähtö Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­ses­tä on kova isku po­rol­lis­ten edun­val­vo­jal­le – mitä läh­ti­jät vies­ti­vät teol­laan?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Tekeekö uusi hal­li­tus jotain hy­vin­voin­tia­lueil­le? Poh­joi­set hy­vin­voin­ti­joh­ta­jat tor­ju­vat aja­tuk­set aluei­den vä­hen­tä­mi­ses­tä – Ra­ken­ne­rum­ban sijaan toi­vo­taan työ­rau­haa

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialuejohtajat torjuvat julkisuudessa väläytetyt asiantuntijoiden näkemykset hyvinvointialueiden liiallisesta määrästä. Asukkaiden tarpeita on heidän mukaansa tarkasteltava peruspalveluiden, ei yksin erikoissairaanhoidon näkökulmasta.

Hyvinvointialueet kaipaavat työrauhaa ja vakautta sen sijaan, että niiden määrää tai tehtäviä ryhdyttäisiin tulevalla hallituskaudella myllertämään uusiksi. Pohjoisilla hyvinvointialueilla henki on, että mahdollisessa muutosinnossa kannattaa panna jäitä hattuun.

Haastattelemiemme pohjoisten hyvinvointialuejohtajien mukaan aikaa ja vaivaa ei kannata käyttää vasta alle puoli vuotta toimineiden hyvinvointialueiden uusiin organisaatioratkaisuihin. Etenkin, kun uudistusta edelsi toista vuosikymmentä kestänyt uuvuttava rakenneuudistusveivaus.

Viesti hallitusneuvottelijoille on selkeä. Hyvinvointialuejohtajien mielestä hyvinvointialueiden määrä on nyt sopiva ja niiden toiminnan pitää antaa puhua puolestaan  – ainakin muutaman vuoden.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.