Mahapaha
Rovaniemen teatterin Kero-näyttämölle on pelmahtanut uusintaensi-iltaan Mahapaha. Mahapaha on rovaniemeläisen, vastikään palkitun Esko Janhusen kirjoittama näytelmä, joka puhuu ihmisyyden ydinasioista.
Kouluikäisille suunnattu näytelmä käsittelee ystävyyttä, yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta, omana itsenä olemista ja uskallusta kurkottaa muiden suuntaan. Esitys koostuu useista tarinoista, joita kytkee yhteen se, että kaikki ei mene ihan putkeen: ja sitten siitäkin selvitään.
Tarinoiden kehys on kyläyhdistyksen talkoot, joihin lopulta saapuu vain kaksi osallistujaa. Talkoiden tarkoituksena on vanhan kyläkoulun tyhjentäminen roinasta ja roippeesta, jota sinne on vuosikymmenien saatossa kertynyt.
Ainoat talkoolaiset Enni (Kylli Köngäs) ja Antero (Markku Lukka) heittäytyvät muistelemaan omia kouluaikojaan. Muistelutarinoissa käsitellään koulumaailmaan liittyviä tai koulumaailmasta nousevia tapahtumia. Koulu on toimiva metonymia yhteiskunnalle: kaikki käyvät sitä, kaikki kokevat koulun hierarkkiset rakenteet, kaikki yrittävät selviytyä.
Kumpikin talkoolaisista innostuu vuorollaan kertomaan mieleen jääneitä kohtaamisiaan kouluaikoina. Enni on ekstrovertti touhutiina ja Antero introvertti oman tiensä kulkija, joka tuumailee ja tsuumailee huolella. Asetelma on antoisa: hahmojen erilaisuus tarjoaa tarttumapintaa monenlaisille katsojille.
Näin esityksen ensimmäisen kerran ensi-illassa vuonna 2022 ja nyt uusintaensi-illassa. Ilo oli katsella tätä entistäkin rentoutuneempaa, vahvaa näyttelijäkaksikkoa. Kylli Könkään Enni on terhakka tapaus. Markku Lukka luo Anterosta herkän, valoisan, elämänviisaan hahmon. Ja millä varsaenergialla hän sen tekee!
Laura Dammertin puvustus- ja lavastussuunnittelu vie osan katsojista koulunostalgiatripille. Osa saa nauttia museokokemuksen vanhojen opetustaulujen, karttojen ja muiden havaintovälineiden keskellä. Voin kuvitella, miten kiinnostavia keskusteluja esityksestä syntyy vaikkapa isovanhempien ja lastenlasten välille.
Mahapaha kertoo tarinoita arjen vuorovaikutuksesta. Se nostaa esiin ajatuksen, miten pienikin hyvä sana tai teko voi olla tärkeä ja parhaimmillaan jopa muuttaa elämän suunnan.
Se muistuttaa, että kyllä tilanteista selviää, vaikka mokaa. Myötätunto itseä ja muita kohtaan on tärkeää. Viesti on lempeän inhimillinen ja kohtaamaan kannustava.
