On kulunut vain reilu vuosi siitä, kun hallitus jätti eduskunnalle selonteon Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksesta. Siinä puhuttiin ennen näkemättömän suoraan Venäjän uhasta ja Nato-jäsenyydestä.
Selontekoa kuvailtiin tuolloin suomettumisen ajan lopulliseksi lopuksi, mitä se olikin. Sotilaallisen liittoutumattomuuden nimeen aiemmin vannonut Suomi jätti Nato-hakemuksen ja on nyt puolustusliiton jäsen.
Enää suomettuneisuuden ajasta – itänaapurin pelosta ja epäterveestä myötäilystä – on jäljellä enää muisto, joka sekin haalistuu vauhdilla. Tuorein todiste ulkopoliittisesta suunnanmuutoksestamme nähtiin, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Suomeen.
Vieras tuli maasta, joka käy puolustussotaa Venäjää vastaan, minkä takia hän sai paitsi valtiomiehen myös sotasankarin vastaanoton. "Puolueettomassa" Suomessa moinen ei olisi tullut kuuloonkaan, koska se olisi nähty avoimena provokaationa itänaapurissa.
Uudesta ajasta kertoo myös yhteinen julkilausuma, jonka Zelenskyi ja presidentti Sauli Niinistö julkaisivat vierailun yhteydessä yhdessä Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Islannin pääministerien kanssa. Julkilausumassa vaaditaan Venäjää vetämään "välittömästi, kokonaan ja ehdoitta" pois kaikki joukkonsa Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisältä – myös Krimiltä – ja vakuutetaan, että Pohjoismaat jatkavat poliittista, rahoituksellista, humanitääristä ja puolustusmateriaalista tukeaan Ukrainalle "niin kauan kuin ne ovat tarpeen".
Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin antoi maaliskuussa pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista. Jos Putin tulisi nyt Suomeen, hänet pidätettäisiin. Moista tuskin olisi edes harkittu vanhassa Suomessa.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi on astunut aikaan, missä se ei ole yksin aina arvaamattoman itänaapurinsa kanssa. Paras turva tulee puolustusliitolta, jonka 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä. Pelotteen voimasta kertoo jotakin se, että artikla on aktivoitu Naton 74-vuotisen historian aikana vain kerran – 11.9.2001 Yhdysvalloissa tapahtuneen Isis-terroristi-iskun jälkeen.
Jos Venäjä hyökkäisi Nato-maahan, tappio olisi varma. Vaikka Venäjä on ydinasevaltio, se ei ole lännen veroinen sotilasmahti. Sen puolustusbudjetti on noin viisi prosenttia Naton vastaavasta.
Zelenskyin vierailu osoittaa viimeistään sen, että Nato-Suomi on solahtanut uuteen, kansainväliseen rooliinsa kuin keväthauki kutulahteen. Päättäjät vasemmalta oikealle ovat lopettaneet itäkyyristelyn – kansan vahvalla tuella. Asioista on alettu puhua vihdoin suoraan silloinkin, kun ne ovat vaikeita ja koskevat Venäjää.
P.S.
Suomen mahdollinen porvarihallitus on saanut politiikan vasenlaidan näkemään punaista. Sosialistien ja demokraattien europarlamenttiryhmä (S&D) julkaisi some-pilakuvan, missä hallitustunnustelija Petteri Orpoa (kok.) esittävä nukke istuu Riikka Purran (ps.) sylissä vieressä teksti: "Äärioikeiston sätkynuket". Viestinä on, että äärioikeisto on ottamassa vallan Suomessa. Samaa on vihjailtu myös Suomen vasemmistosta, missä porvarihallitus on puettu äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen sinimustiin väreihin. Aatteen palo on harvoin järjen valo.