Pohjanmaan turkistarhat ovat joutuneet Suomessa leviävän lintuinfluenssan polttopisteeseen. Kesän aikana yksittäisiä luonnonlintujen lintuinfluenssatapauksia on havaittu eri puolilla maata, myös Lapissa. Pahin uhka kytee kuitenkin turkistarhoilla, missä tauti on tarttunut linnuista turkiseläimiin. Nyt riskinä on, että virus muuntuu muotoon, jossa se voi siirtyä nisäkkäästä toiseen. Sellaisena se uhkaisi myös ihmistä.
Koronapandemiasta toipuvalle maailmalle tämänkaltaiset uhkakuvat ovat kylmääviä. Kaikeksi onneksi Suomessa viranomaiset näyttävät suhtautuvat tilanteeseen vakavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lintuinfluenssa on todellinen riski kansanterveydelle ja siksi sen eteneminen turkistarhoilla on pysäytettävä. Erityisen ongelmallisena THL pitää tarhattuja minkkejä, joiden hengitysteissä on samankaltaisuuksia ihmisen kanssa.
Ruokavirasto on määrännyt kaikki minkit lopetettavaksi niiltä turkistarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssatartunta. Yli 80 000 eläimen lopettaminen voi kuulostaa paljolta, mutta kaikista Suomen turkiseläimistä se on kuitenkin vain murto-osa. Suomen yli 500 tarhalla syntyy vuosittain pitkälti toista miljoonaa ketun ja minkin poikasta. Potentiaalisia tautipesäkkeitä siis riittää.
Turkistarhojen lintuinfluenssatilanne on herättänyt eloon keskustelun koko turkistarhauksen lopettamisesta. Voimakkaimmin tätä ovat vaatineet vihreät, mutta myös muiden puolueiden riveistä on otettu asiaan kantaa. Entinen sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että turkistarhaus on menneisyyden elinkeino, joka on syytä ajaa hallitusti alas. Sarkkinen harmittelee, ettei Marinin hallitus tähän pystynyt keskustan ja rkp:n vastustuksen takia.
Juuri rkp:n vuoksi lienee selvää, ettei turkistarhauksen alasajoon ryhdy nykyinenkään hallitus. Suuri osa turkistarhoista sijaitsee rkp:n ydinkannatusalueella ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tarhoilla muhivaa pandemiariskiä hallitus ei voi silti ohittaa olankohautuksella. Jos tästä tautiaallosta selvitäänkin säikähdyksellä, voi sama tilanne olla vastassa jälleen ensi kesänä.
Entinen maa- ja metsätalousministeri, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen pitää vaatimuksia turkisalan alasajosta "koulukiusaamisena", jossa hyökätään yhtä elinkeinoa vastaan (Suomenmaa 8.8.). Kurvisen mielestä yhtä lailla kritiikin kohteeksi voisi ottaa broilerin tai sianlihan tuotannon. Kurvinen on sikäli oikeassa, että kaikessa eläintuotannossa on eettisiä ongelmia, joihin pitäisi kiinnittää entistä vakavampaa huomiota. Turkistarhausta ja ruuantuotantoa ei silti voi suoraan verrata toisiinsa. Turkikset ovat silkkaa turhuutta, kun taas ruokaa tarvitsee jokainen – ellei lihaa, niin jotakin muuta proteiinin lähdettä.
Tenoon on noussut kesän aikana ennätyksellinen määrä kyttyrälohia, vähintään 100 000 yksilöä (Yle 10.8.). Samaan aikaan norjalaisten yritykset pysäyttää vieraslajin pääsy Tenojoen vesistöön ovat epäonnistuneet pahasti.
Näyttää selvältä, että kyttyrälohi on tullut Tenoon jäädäkseen. Nyt kysymys kuuluu, miten jälleen kahden vuoden kuluttua nouseva kala osataan hyödyntää. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Tilanne on käännettävä voitoksi, ja siihen on kaikki mahdollisuudet. Kyttyrälohta maistaneet nimittäin kertovat, että kyseessä on erinomainen ruokakala.