Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on herättänyt länsimaat ikirauhaunestaan. Moni kylmän sodan päättymisen jälkeen puolustuksensa ja jopa armeijansa alas ajanut maa on alkanut varustautua uudelleen. Tuorein esimerkki tästä on Norja, joka on lisäämässä puolustusmenojaan miljardeilla euroilla lähivuosina (LK 9.5.).
Norjan tavoitteena on käyttää 2026 mennessä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mikä on myös Naton jäsenmailleen asettama tavoite.
Ennen Ukrainan sotaa useimmat eurooppalaiset jäsenmaat jäivät reilusti puolustusliiton tavoitteesta, koska sodan uhkaa Euroopassa pidettiin häviävän pienenä. Tilanne muuttui, kun Vladimir Putinin johtama Venäjä paljasti neuvostoliittolaiset kasvonsa miehittämällä ensin Krimin 2014 ja hyökkäämällä helmikuussa 2022 Ukrainaan tavoitteenaan koko maan valtaaminen.
Venäjä yllätti monet länsimaat, muttei Suomea, joka on pitänyt puolustuksestaan huolen myös kylmän sodan "välirauhavuosien" aikana. Tärkeä osa varautumisessa pahimpaan on ollut Nato-optio, jonka Suomi lunasti pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Puolustusmenomme ovat tänä vuonna reilut kuusi miljardia euroa, mikä täyttää Naton kahden prosentin tavoitteen. Upporikas Norja käyttää vuotuisiin sotilasmenoihinsa seitsemän miljardia euroa – nyt tavoite on yli kymmenessä miljardissa. Lisäksi vuonomaa suunnittelee hankkivansa lähimmän kymmenen vuoden aikana yli 30 miljardilla eurolla uutta sotilaskalustoa.
Norjassa oli vielä 1990-luvulla 13 maavoimien prikaatia, joista on jäljellä yksi. Se löytyy Kilpisjärven korkeudelta Bardufossista. Maan hallituksen asettama puolustuskomitea ehdottaa Finnmarkin joukkojen vahvistamista uudella korkean valmiustilan prikaatilla. Se vahvistaisi osaltaan myös Pohjois-Ruotsin ja -Suomen puolustusta.
Vahvistusta on tulossa myös Ruotsista, joka ilmoitti heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen korottavansa puolustusmenonsa vähintään Naton vaatimalle tasolle. Nato-jäsenyyden vahvistamista yhä odottava Ruotsi joutuu aloittamaan puolustuksensa rakentamisen alusta, sillä se sulki lähes kaikki sotilasyksikkönsä 1990-luvulla ja lakkautti jopa yleisen asevelvollisuuden 2010.
Norja vaatii Pohjoismaiden puolustuksen integroimista saman Nato-komentorakenteen sisälle, jotta niiden puolustusresurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen ja joustavaan käyttöön. Tämä olisi järkevää ja lienee myös Suomen ja Ruotsin toive.
Nato-maat ovat järjestäytyneet Euroopassa kolmen komentokeskuksen alle. Italian Napolista johdetaan Etelä-Euroopan ja Hollannin Brunssumista Itämeren ja Baltian alueen puolustusta. Arktisen alueen johtokeskus on Yhdysvaltojen Norfolkissa ja sen alaisuuteen kuuluvat jo Norja, Tanska ja Islanti.
P.S.
Kaksi kolmesta Suomessa asuvasta venäläisestä ei pidä Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna (LK 9.5., Cultura-säätiön selvitys). Tosin iso osa heistä näkee tilanteen monimutkaisena ja hyökkäyksessä lieventäviä asianhaaroja. Moni on sitä mieltä, ettei sota ole yksin Venäjän, vaan myös EU:n, USA:n tai Naton syy.
Valtaosa Suomen venäläisistä näyttää nielleen Venäjän propagandan lähes sellaisenaan ja kieltäytyy näkemästä todellisuutta eli sitä, että Venäjä käy Ukrainassa laitonta hyökkäyssotaa ja on yksin syypää sen seurauksiin.