Pääkirjoitus: Ay-lii­ke ja hal­li­tus ovat ajau­tu­neet jää­rä­päi­syyt­tään pat­ti­ti­lan­tee­seen, mistä kum­man­kin on vaikea pe­rään­tyä

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Saa­me­lais­pa­lis­kun­tien ir­ti­ot­to uhkaa jakaa po­ro­elin­kei­non kahtia – Tiina Sa­ni­la-Ai­kio haluaa saa­me­lai­sen po­ron­hoi­don lakiin, Pa­lis­kun­tain yh­dis­tys pitää koko ju­pak­kaa po­li­ti­koin­ti­na

Suhtautuminen saamelaiseen poronhoitoon ja saamelaisten erityisasemaan hiertää paliskuntien välillä. Kiista kilpistyi Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtajan valintaan ja sitä seuranneeseen ulosmarssiin.

Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan yhdistyksen tulee tavoitella virallista asemaa ja muutosta poronhoitolakiin. Yhdistys ei ole tehnyt asiasta virallista linjausta, mutta Sanila-Aikio pitää tavoitetta selvänä.

– Sillä tavalla valtio toimeenpanisi perustuslain 17.3 pykälää.

Sanila-Aikio viittaa perustuslain kohtaan, jonka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Poronhoidolla on tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin keskeinen rooli.

Siksi Sanila-Aikio katsoo, että saamelainen poronhoito pitää tunnustaa lainsäädännön tasolla. Käytännössä se voisi tapahtua saamelaispaliskuntien oman yhdistyksen kautta.

Nykyisessä poronhoitolaissa virallinen asema on paitsi paliskunnilla, myös Paliskuntain yhdistyksellä. Sen jäseniä ovat kaikki paliskunnat, halusivat he sitä tai eivät.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.