Pääkirjoitus: Ay-lii­ke ja hal­li­tus ovat ajau­tu­neet jää­rä­päi­syyt­tään pat­ti­ti­lan­tee­seen, mistä kum­man­kin on vaikea pe­rään­tyä

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Ro­va­nie­mi tar­vit­see mat­ka­kes­kuk­sen – rau­ta­tie­ase­ma ny­kyi­sel­lään ei vastaa kas­va­van mat­kai­lun tar­pei­ta

Rovaniemen linja-autoasema on suojeltu rakennus, joka peruskorjataan lähivuosina.
Rovaniemen linja-autoasema on suojeltu rakennus, joka peruskorjataan lähivuosina.
Kuva: Jussi Leinonen
Pääkirjoitus // 24.7.2023

Rovaniemen linja-autoaseman odotustilat uhkasivat sulkeutua kesäkuussa, kun Matkahuolto lopetti toimintansa siellä. Tämä olisi ollut noloa Rovaniemen kaltaiselle matkailukaupungille.

Linja-autoaseman omistaa Rovaniemen kaupungin tytäryhtiö Rovaseudun Markkinakiinteistöt, joka pelasti tilanteen ja päätti pitää tilat auki omalla kustannuksellaan ainakin toistaiseksi (LK 28.6.). Yhtiö kuitenkin koko ajan hakee linja-autoasemalle toimijaa, joka ottaisi tilat vastuulleen.

Lue lisää: Ro­va­nie­men lin­ja-au­to­ase­ma pysyy sit­ten­kin auki 

Ratkaisut linja-autoaseman suhteen ovat väliaikaisia, sillä suojeltu rakennus peruskorjataan lähivuosina. Sitä ennen Rovaniemellä täytyy päättää, mitä toimintoja rakennuksessa ja sen ympäristössä tulevaisuudessa on. Linja-autoasemana rakennus ei todennäköisesti jatka.

Rovaniemellä tehtiin jo pari vuotta sitten ideasuunnitelma linja-autoaseman ja rautatieaseman ympäristön kehittämisestä. Siinä linja-autoaseman tontille kaavailtiin lähinnä asuinkerrostaloja. Myöhemmin Rovaniemellä on kuitenkin keskusteltu muun muassa uuden uimahallin sijoittamisesta linja-autoaseman tontille.

Keskustelua kannattaa jatkaa, sillä linja-aseman seutu on helposti saavutettavissa ja sopii sijaintinsakin puolesta julkiseen rakentamiseen. Ehkä suojeltua asemarakennusta voitaisiin myös kehittää jonkinlaisena vapaa-ajankeskuksena, josta alan yrittäjät voisivat vuokrata toimitiloja.

Ideasuunnitelmassa linja-autoaseman toiminnot on sijoitettu rautatieasemalle ja sen ympäristöön, jonne syntyisi matkakeskus. Matkakeskuksen tarpeesta ja hyödyistä on puhuttu Rovaniemellä jo aiemmin.

Nyt viimein on aika ruveta edistämään keskuksen perustamista, sillä matkailijoiden määrä Rovaniemellä kasvaa vauhdilla eikä rautatieasema nykyisellään vastaa heidän tarpeisiinsa. Asema ei myöskään luo Rovaniemestä kuvaa kehittyvänä ja palvelevana matkailukaupunkina.

Kun linja-autoterminaali sijoitetaan rautatieasemalle, aseman seudusta tulee joukkoliikenteen solmukohta. Se palvelee koko Lappia, sillä monet junamatkustajat jatkavat matkaa pohjoiseen bussilla. Aseman seudun kehittäminen ja matkustajamäärien kasvu luovat edellytykset myös sille, että alueen palveluvalikoima laajenee yritysvetoisesti.

Haaste asemanseudun kehittämisessä on, että alueella on useita eri toimijoita. Yhteisen näkemyksen ja varsinkin rahoituksen löytäminen voi olla vaikeaa, mutta toisaalta se on kaikkien etu.

Halua kehittämiseen löytyy ainakin rautatieaseman kiinteistöjen omistajalta, Senaatin asema-alueet oy:ltä. Yhtiö kertoi äskettäin aikovansa myydä kaikki Rovaniemen aseman kiinteistöt, kunhan aluetta ensin kehitetään (Uusi Rovaniemi 6.7.).

P.S.

Rovaniemi on matkailukaupunki, mutta epäselvää on, mikä on kaupungin rooli matkailun kehittämisessä. Luoko kaupunki vain edellytyksiä matkailun kasvulle kaavoituksella ja maankäyttöpolitiikalla vai pitäisikö kaupungin itsekin viedä eteenpäin matkailua edistäviä hankkeita ja investoida niihin?

Matkakeskuksen perustamisessa kaupunki tuskin voi jäädä vain kaavoittajaksi, vaan hankkeen toteutuminen vaatii kaupungilta aktiivista otetta. Kaupungin täytyy valmistautua sijoittamaan hankkeeseen sekä työpanosta että rahaa.