Rovaniemen sijoituksia on puitu julkisuudessa 2020 lähtien, jolloin paljastui, että kaupunki ja sen kyljessä toimiva Rovaniemen kylien kehittämissäätiö olivat sijoittaneet veronmaksajien rahoja korkean riskin pikavippibisnekseen vastoin kaupungin sijoitusohjeita.
Sijoituksia valmistelleet ex-kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä sekä konserni- ja säätiöasiamies Heli Välikangas – joka oli sijoittanut samoihin kohteisiin myös omia rahojaan – saivat syytteet, jotka Lapin käräjäoikeus hylkäsi reilu vuosi sitten.
Tuomio ei ollut täysin vapauttava, sillä oikeuden mukaan Välikankaan toiminta täytti virka-aseman väärinkäyttämisen ja Päkkilän tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus ehti vanhentua – syytettyjä ei tavoitettu ajoissa. Oikeus velvoitti heidät maksamaan kaupungille korvauksia yhteisvastuullisesti reilut 110 000 euroa, kun Rovaniemi oli vaatinut lähes miljoonan euron korvauksia.
Pian juttua puidaan Rovaniemen hovioikeudessa, minne valittivat sekä Välikangas että Rovaniemi. Kaupunginhallitus päätti asiasta reilu vuosi sitten äänin 6–4.
Pelissä on paitsi maine myös raha, sillä hovioikeuskulut ovat nousemassa kaupungin osalta lähes 700 000 euroon (LK 16.11.). Lisäksi Rovaniemi joutuu ajamaan sekä rikos- että vahingonkorvausasiaa itse, kun syyttäjä ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Tappio tietäisi lisäkuluja Rovaniemen veronmaksajille.
Rovaniemeltä löytynee heitäkin, joista prosessi on ollut turha – sääskeä on ammuttu tykillä. Näkemystä on tuotu esiin varsinkin säätiön suunnalta, ymmärrettävistä syistä.
Veronmaksajan näkökulmasta prosessi on ollut vaivan ja hinnan väärti. Ilman sitä ongelmasijoituksia ei olisi tutkittu huolellisesti, eikä asioiden kulkua olisi saatettu sijoittajien eli veronmaksajien tietoon.
Juttu on lisännyt päätöksenteon avoimuutta, vaikkakin korjattavaa löytyy tältä osin yhä paljon. Sijoitussotkujen selvittelyn lopputuloksena Rovaniemelle on laadittu asianmukaiset sijoitustoimintaohjeet.
Päivänvaloon on noussut myös kyläsäätiö, jonka hallussa on reilut 20 miljoonaa euroa paikallisten veronmaksajien rahoja. Prosessi on paljastanut säätiön toiminnasta salaseuramaisia sisäpiiripiirteitä, jollaiset eivät sovi 2000-luvun kuntaan. Tältä osin prosessi on vielä kesken, sillä säätiö piilottelee edelleen sääntöjensä takana, eikä suostu avoimeen keskusteluyhteyteen edes vaaleilla valittujen kuntapäättäjien kanssa.
Sijoitussotkuselvittely tullee päätökseen hovipäätöksen myötä. Säätiön osalta keskustelua on jatkettava, kunnes asiat tulevat sielläkin kuntoon. Tähän on nyt hyvä tilaisuus, kun säätiön toimitusjohtaja on vaihtumassa.
Uusi alku edellyttää perusteellista selvitystä säätiön tähänastisesta toiminnasta, minkä jälkeen on johtopäätösten, korjausliikkeiden ja jatkosuunnitelmien vuoro.
P.S.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttila (kesk.) on ehdottanut säätiön hallintoneuvoston lakkauttamista. Neuvostona toimii kaupunginhallitus eli hän johtaa molempia. Junttila perustelee ehdotustaan sillä, että kaikki valta on jo säätiön hallituksella. Kyse on myös esteellisyydestä. Kaupunginhallitus johtaa kaupunkikonsernia, johon säätiö kuuluu, vaikkei suostukaan kummankaan johdettavaksi. Junttila katsoo, että kaupunginhallitus antaa toimiohjeita itselleen hallintoneuvostona (LK 25.10.). Jos putosit kärryiltä, säätiö kiittää.