Piipahdin pienellä lomamatkalla kesäisessä Oulussa ja lumouduin jälleen kerran kokemuksestani. Nyt ollaan syvässä etelässä. Lähes Euroopassa. Kaupunki herätti minussa verevää ja tervettä kateutta. Kävelin hattu päässä vanhojen rakennusten keskellä, hidastin askeliani, tuijotin kaikkia niitä tuntemattomia jalopuita. Mitä lie lehmuksia olivatkaan. Lopulta saavuin kauppahallille ja torinrantaan, lokkien ja ihmismassan keskelle. Oi miksi mitään tämänkaltaista ei ole Rovaniemellä? Miksi esimerkiksi torimme kehitykselle ei ole tapahtunut vuosikymmeniin juuri mitään? Istuin alas muikkuroveen kanssa ja aloin pohtia asiaa tarkemmin.
Kolumni