Rovaniemi ja muut asuntojen lyhytvuokrauksen lieveilmiöiden kanssa painivat kunnat ovat odottaneet kuumeisesti Orpon hallituksen lupaamaa rakennuslain muutosta. Sen on uskottu selkeyttävän vuokraustoiminnan pelisääntöjä ja ratkaisevan kasvavan ongelman, joka kiristää asukkaiden hermoja monissa taloyhtiöissä.
Nyt vaikuttaa siltä, että odotukset ovat menneet hukkaan. Lausuntokierrokselle edennyt lakiluonnos puolustaa lähinnä lyhytvuokraajia ja sysää sen myötä kuuman perunan takaisin kuntien hyppysiin.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että asuntojen lyhytvuokraus on rajoituksetta sallittua, jos kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole toisin päätetty (LK 6.5.). Luonnoksessa todetaan, että lailla halutaan antaa kunnille työkalu tehdä paikallisiin olosuhteisiin sopiva ratkaisu joko sallia tai rajoittaa ammattimaista lyhytvuokrausta.
Ongelman ytimessä on ollut nykylaki, joka ei täsmennä tarkalleen sitä, missä kulkee sallitun lyhytvuokrauksen raja. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toistuva matkailijoiden majoittaminen asunnossa ei ole lähtökohtaisesti sallittua, jos asunnon käyttötarkoitus on asuminen. Taloyhtiöllä on ollut silti heikot eväät puuttua tilanteeseen varsinkaan, jos majoittamisesta ei ole koitunut häiriötä tai järjestysrikkomuksia.
Kuntapäättäjien toiveissa on ollut laki, joka määrittelisi tarkat rajat sille, millainen majoitus- ja asumistoiminta on sallittua tai kiellettyä. Toiveita on lisännyt erityisesti se, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi "lyhytaikaisen vuokraustoiminnan selkeyttäminen".
Lyhytvuokrauksen hyödyt ja haitat ovat tulleet tutuiksi Suomen johtavassa Airbnb-kaupungissa. Vuokraus on lisännyt Rovaniemen matkailua ja kasvattanut sen ohessa muidenkin palvelujen kysyntää. Varjopuolena on, että monista asuinkerrostaloista on tullut turvattomia salahotelleja, jotka karkottavat vakituiset asukkaat. Ilmiö herättää närää myös varsinaisissa hotelliyrittäjissä, joiden on pakko noudattaa kaikkia, usein kalliita majoittamissääntöjä.
Rovaniemi julkaisi joulukuussa lyhytvuokrausohjeet eli käytännössä listan asioista, jotka lyhytvuokraajan on syytä huomioida asuntoaan vuokratessa. Kaupunki jäi odottamaan lakimuutosta, josta se toivoi tilanteen selkeyttäjää – nyt rajojen vetäminen on jäämässä asunto-osakeyhtiöiden ja viime kädessä kuntapäättäjien vastuulle.
Lyhytvuokrauksen alkuperäinen idea on, että asukas vuokraa asuntonsa satunnaisesti ja lyhyeksi aikaa silloin, kun hän on esimerkiksi lomamatkalla. Toiminta on muuttunut sittemmin joissakin kunnissa enemmän tai vähemmän ammattimaiseksi toiminnaksi, missä asunto on jatkuvassa ja pysyvässä lyhytvuokrauksessa.
Rovaniemellä ilmiötä on katsottu vuosien ajan sormien läpi, koska hyödyt on nähty haittoja suurempina – Airbnb on mahdollistanut matkailun nopean nousun.
Kaupunki voisi halutessaan puuttua ammattimaiseen lyhytvuokraukseen jo nyt pontevammin. Lain mukaan asuntoa on käytettävä tarkoitukseen, joka sille on rakennusluvassa ja kaavoituksessa määrätty. Ammattimainen majoitustoiminta vaatii sen sallivan asemakaavan ja rakennusluvan.
Jos rakennuslakiluonnos ei parane lausuntokierroksellakaan, kuntien on lopetettava vastuun väistely ja ryhdyttävä valvomaan asuinrakennustensa lain mukaista käyttöä nykyistä paremmin.
Asunto-osakeyhtiöiden toiveissa on ollut laki, jonka turvin osakkaat voisivat enemmistön turvin päättää siitä, sallitaanko lyhytvuokraus talossa vai ei. Nykylain mukaan vuokrauksen voi kieltää vain, jos kaikki osakkaat ovat siitä yhtä mieltä – yksikin erimielinen voi estää kiellon. Tällaista muutosta lakiin ei ole tulossa. Taloyhtiön vastuulla on jatkossakin huolehtia siitä, ettei sen huoneistoja käytetä käyttötarkoituksen vastaiseksi. Viimesijainen keino puuttua väärinkäytöksiin on asunnon haltuun otto. Tosin tätä ei ole tapahtunut tiettävästi vielä kertaakaan ammattimaisen lyhytvuokrauksen takia.