Ylitornio on jäämässä "mopen osaan" kunnan itärajalle suunnitellun kaivoksen tuotoista. Vaikka lähes kaikki – 96 prosenttia – jo löydetyistä kulta- ja muista mineraaleista on Väylän varren pitäjän puolella, naapurikunta Rovaniemi on kahmimassa pääosan kaivoksen mukanaan tuomista veroeuroista (LK 4.10.).
Ylitorniolaisille yllätyksenä tullut uutinen johtuu alkuvuodesta voimaan astuneesta, kaivoskunnille maksettavasta kaivosmineraaliverosta, jonka saaja määräytyy lainvoimaisen kaivospiirin eli kaivoslupa-alueen perusteella. Kaivosyhtiö Mawsonin hakemassa yva:ssa – ympäristövaikutusten arvioinnissa – noin 20 neliökilometrin kokoisesta Rajapalojen hankealueesta kolmannes on Ylitornion ja loput Rovaniemen puolella.
Myös kiinteistöverotulot ovat menossa Rovaniemelle, koska kaivosrakennukset on tarkoitus rakentaa sinne. Tilanne voi toki vielä muuttua, jos Mawson muuttaa suunnitelmia ja hakee toisenlaista kaivospiiriä.
Ylitorniolla on suhtauduttu kaivokseen tähän asti myönteisesti – valtuuston enemmistö on sen takana – sillä kaivoksen odotetaan tuovan työtä ja toimeentuloa sekä uusia asukkaita ja verotuloja kuntaan. Aika näyttää, säilyykö myönteinen asenne vai muuttuuko se mahdollisen uuden tilanteen myötä.
Muutama vuosi sitten päivitetty kaivoslaki lisäsi kunnan kaivosvaltaa. Kaivos vaatii yleis- ja asemakaavan, ja kunta vastaa kaavoituksesta. Kuntapäättäjät voivat halutessaan estää kaivoksen rakentamisen. Tosin valta ei yllä naapurikunnan puolelle.
Kaivosmineraaliveroa perusteltiin aikoinaan kaivoksista kunnille aiheutuvilla ympäristöhaitoilla ja kuluilla. Jälkimmäisiä syntyy, kun kunta joutuu rakentamaan teitä ja muuta kaivosta palvelevaa infraa sekä mahdollisesti myös asuntoja ja palveluja. Kulut ja haitat ulottuvat usein naapurikunnankin alueelle, mitä uusi vero ei huomioi. Tämä oli tiedossa jo lakia laadittaessa, mutta jostain syystä tieto ei jalostunut pykäliksi.
Kaivosveroon jäänyt valuvika on jo aiheuttanut hankausta kuntien välille Lapissa. Tervola on kritisoinut Ranualle sijoittuvaa Suhangon kaivosta, jonka purkuputki tulee Tervolaan. Kemissä kirotaan kustannuksia ja haittoja, joita Keminmaahan sijoittuva Outokummun Kemin kaivos aiheuttaa kaupungille. Ärtymys on ymmärrettävää, sillä Kemi ja Tervola eivät hyödy kaivoksista verollisesti käytännössä lainkaan.
Näin on käymässä myös Ylitorniolle, missä shokkiuutista ei niellä kakistelematta. Sikäläiset kuntapäättäjät aikovat vaikuttaa lainsäätäjiin, jotta mineraalivero maksetaan sinne, missä malmikin on.
Lainmuutokselle on kaikesta päätellen tarvetta. Nykyisellään kaivosmineraalivero on epälooginen, sotii kansalaisten oikeustajua vastaan ja kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti. Pitäjien välinen kaivoskonflikti ei liene veron tarkoitus.
Lain mukaan useamman kunnan alueella toimivan kaivoksen kaivosverotuotto jaetaan pinta-alojen suhteessa, mutta "apualueita" ei lasketa mukaan. Näitä ovat muun muassa kaivokselle johtavat tiet, jätevesien purkuputket ja sähkölinjat.
Lakia on uudistettava niin, että kaivoksista kunnille aiheutuvat menot ja mahdolliset ympäristömuutokset huomioidaan nykyistä laajemmin ja tasapuolisemmin. Kaivosveron tulee hyödyttää kaikkia kuntia, joille koituu suoria tai epäsuoria kaivoskuluja ja/tai -haittoja.
Kun kaivosmineraaliveroa suunniteltiin, sen vuotuiseksi tuotoksi arvioitiin 25 miljoonaa euroa. Sittemmin arvio on noussut lähes 35 miljoonaan, mitä mahdollisesti lähitulevaisuudessa avattavat uudet kaivokset nostavat edelleen. Lain mukaan 60 prosenttia verosta menee kaivoskuntiin ja loput valtiolle. Lapissa verosta hyötyvät eniten Sodankylä ja Keminmaa, joiden kaivoksissa louhitaan isoja määriä perusmetalleja. Viime vuoden louhintaluvuilla kumpikin olisi saanut lähes viisi miljoonaa euroa, mikä on paljon rahaa, kun sen suhteuttaa kaksikon kuntaverotuloihin – Sodankylässä summa on vajaa ja Keminmaassa reilu 30 miljoonaa euroa. Tältäkin pohjalta on helppo ymmärtää ylitorniolaisten pettymystä.