Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Puo­lus­tus­voi­mat aloitti val­von­ta­len­not Suo­mes­sa yhdessä ul­ko­mais­ten kump­pa­nei­den kanssa – Yh­dys­val­tain sig­naa­li­tie­dus­te­lu­ko­ne lensi pitkin itä­ra­jaa

Yhdysvaltain Rivet Joint -tiedustelukone lensi Itä-Suomen kautta Rovaniemelle ja takaisin. Lentoja aiotaan tehdä jatkossa niin miehitetyillä kuin myös miehittämättömillä koneilla.

Puolustusvoimat kertoo tekevänsä valvontalentoja Suomen ilmatilassa keskeisten kansainvälisten kumppanimaiden kanssa. Ensimmäinen lento on toteutettu jo tänään yhteistoiminnassa Yhdysvaltain kanssa.

Flightradar24-sivuston mukaan JAKE11-kutsunimeä käyttävä Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135W Rivet Joint -signaalitiedustelukone saapui Suomen ilmatilaan Baltiasta vähän ennen puoltapäivää.

JAKE11-kutsunimeä käyttävä Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135W Rivet Joint -signaalitiedustelukone saapui Suomen ilmatilaan Baltiasta vähän ennen puoltapäivää.
JAKE11-kutsunimeä käyttävä Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135W Rivet Joint -signaalitiedustelukone saapui Suomen ilmatilaan Baltiasta vähän ennen puoltapäivää.
Kuva: Flightradar24

Kone lensi Kouvolan ja Joensuun kautta Rovaniemen ylle, missä se kääntyi ja palasi iltapäivällä takaisin tulosuuntaansa. Suomen etelärannikkoa lähestyttyään kone kääntyi jälleen takaisin kohti koillista.

Kello 14 jälkeen RC-135W lähestyi jälleen Kainuuta. Sen reitti näytti kulkevan Oulun korkeudella Sotkamon itäpuolelta ja Puolangan ja Suomussalmen välistä.

Nelimoottorinen yli 40 metrin pituinen kone on ladattu täyteen sensoriteknologiaa, joka kykenee havaitsemaan, tunnistamaan ja paikantamaan eri signaalilähteitä kuten viestiliikennettä ja tutkasignaaleja.

Puolustusvoimien mukaan lentojen yksityiskohdista ei aiota kertoa operaatioturvallisuuteen vedoten. Lentoja tehdään nyt ja tulevaisuudessa erityyppisillä ilma-aluksilla, niin miehitetyillä kuin miehittämättömillä koneilla.

Puolustusvoimien mukaan lentotoiminta on osa suunniteltua ja normaalia kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Lennot kehittävät Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta, parantavat yhteistä tilannetietoisuutta ja vahvistavat kansallista puolustusta.

Puolustusvoimien tiedotteessa korostetaan, ettei Suomen turvallisuustilanteessa tai -ympäristössä ole tapahtunut viime aikoina muutoksia.

Lennot suoritetaan Puolustusvoimien mukaan Suomen kansallisessa ohjauksessa ja valvonnassa sekä Suomen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan vastaavia ulkomaisella kalustolla toteutettuja valvontalentoja ei ole tiettävästi Suomessa aiemmin tehty – tai sitten lennot on pidetty salassa.

Hän pitää hyvin todennäköisenä, että myöhemmin Suomen ilmatilassa lentävät myös esimerkiksi Ruotsin tiedustelu- ja valvontakoneet. Yhdysvaltain kalustosta Suomen taivaalla saatetaan nähdä myös esimerkiksi miehittämätön Global Hawk -kone.

Tutkija: Valmistelu alkanut jo ennen Natoon hakeutumista

Puolustusvoimat tiedotti valvontalentojen aloittamisesta vain hetki ennen yhdysvaltalaiskoneen saapumista Suomen ilmatilaan. Salonius-Pasternakin mukaan Suomi joutuukin jatkossa Naton jäsenenä sovittamaan yhteen omaa tiedottamistaan muiden liittolaisten kanssa.

Lentojen aloittamisen ajankohtaa hieman ennen Nato-jäsenyyden toteutumista Salonius-Pasternak kommentoi toteamalla, ettei kyse ole ollut vain viimeksi kuluneen vuoden kehityskulusta.

– Prosessi, joka on johtanut tähän, on ollut pidempi ja alkanut jo ennen kuin Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan -- en usko, että tämä mahdollisuus olisi yhtäkkiä avautunut Nato-jäsenyyden myötä, Salonius-Pasternak arvioi.

Lentojen konkreettisten hyötyjen osalta on Salonius-Pasternakin mukaan kyse paitsi itse tiedustelusta ja valvonnasta myös strategisesta viestinnästä eli näyttäytymisestä. Hän ei usko, että Venäjän puolella rajaa olisi ollut jotain läntisen tiedustelun mustaa aukkoa, jonka täyttäminen olisi odottanut esimerkiksi Yhdysvaltain koneiden lentojen alkamista Suomessa.

– Mutta olen ymmärtänyt, että jos on jotain heikkoja tai tietyntyyppiä signaaleja, niin niitä on helpompi niin sanotusti imeä (lähempää), Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa merkittävää lennoissa on myös se, että jos ylipäänsä halutaan yhdessä suunnitella ja toteuttaa sotilaallisia operaatioita, niin kaikkia yhteistoiminnan osa-alueita on syytä myös harjoitella etukäteen.