Pääkirjoitus

Polt­to­moot­to­riau­tot ovat pian his­to­riaa, eikä niiden puo­lus­ta­mi­seen kannata tuhlata enää ener­giaa

Sähköautoilu on vaikeaa, jos latauspaikkoja on liian vähän.
Sähköautoilu on vaikeaa, jos latauspaikkoja on liian vähän.
Kuva: Risto Pikkupeura
Pääkirjoitus // 15.6.2023

Autoalan tiedotuskeskus ennakoi, että Suomen liikenteessä on runsaat 1,5 miljoonaa täyssähköautoa 2040 – se tarkoittaisi 60 prosenttia kaikista maanteillämme liikkuvista henkilöautoista.

Vielä tuohon on matkaa. Täyssähköautoja on nyt reilut 60 000 ja ladattavia hybridejäkin vain 100 000, kun autoja on kaikkiaan 2,7 miljoonaa.

Noin 18 prosenttia viime vuonna myydyistä uusista autoista oli täyssähköautoja. Autoalalla uskotaan, että 2025 luku on 42 ja 2030 mennessä sähköautojen myyntiosuus nousee 70 prosenttiin.

Sähköistymistä kiihdyttää osaltaan EU:n päätös kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti 2035. Tuolloin kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen pitää olla päästöttömiä. Jo 2030 myytävien henkilöautojen päästöjen tulee olla 55 prosenttia alhaisempia kuin 2021. Moni autonvalmistaja onkin ilmoittanut lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen.

Suomen autokannan sähköistymisen suurimmat esteet ovat sähköauton kalleus – keskihinta on 50 000 euroa – latauspisteiden vähäisyys, latauksen hitaus ja polttomoottoriautoa lyhempi "tankkausväli".

Jälkimmäiset ongelmat korostuvat Lapin kaltaisessa, pitkien matkojen maakunnassa, missä huoltoasemia on harvassa. Lisähaastetta tuo pitkä ja kylmä talvi, joka lyhentää sähköauton ajomatkaa tehokkaasti. Luvattu 400 kilometriä yhdellä latauksella voi olla todellisuudessa puolet siitä.

Energiavirasto myönsi äsken investointitukea yhteensä 32 sähköautojen suuritehoisen latauspisteen rakentamiseen Lappiin (LK 14.6.). Tuki kattaa kolmanneksen latauspisteen rakennuskuluista. Koko maassa tuella on tarkoitus rakentaa yli 500 latauspistettä.

Suomessa on lähes 8 000 asiointilatauspistettä sekä reilut 1 600 pika- ja suurteholatauspistettä, mikä on aivan liian vähän. Avainasemassa ovat taloyhtiöt, jotka ovat hidastelleet latauspaikkojen rakentamisessa.

Sähköautoihin siirtyminen on väistämätöntä, eikä sitä ole syytä vastustaa. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Euroopan tavoitteena on hiilineutraalius 2050 mennessä, eikä se onnistu, ellei liikennepäästöjä saada nopeasti minimoitua. Suomen itselleen asettama tavoite on vieläkin kireämpi.

Suomalaisten asenne sähköautoja kohtaan ovat muuttunut nihkeästä suopeaksi. Reilut 40 prosenttia autokansasta kertoo voivansa hankkia täyssähköauton, jos kotitaloudessa oltaisiin vaihtamassa autoa. Itse itseään lataavien bensiinihybridien osalta suopeus on jo yli 80-prosenttista.

Uuden hallituksen on nopeutettava autoilun sähköistymistä. Paukkuja on laitettava epätoivoisen bensapumppuhintataistelun sijasta sähköautoilun mahdollistamiseen. Kehitys kehittyy sähköautorintamalla vauhdilla, joka lupailee halvempia autoja, pidempiä ajomatkoja ja puhtaampaa autoilua.

P.S.

Syntyvyyden lasku on kansallinen ongelma, joka uhkaa jo hyvinvointi-Suomen olemassaoloa. Syntyvyys päihittää kuolleisuuden enää muutamassa kymmenessä Suomen kunnassa, joista moni on ryhtynyt herättelemään haikaraa niin kutsutulla vauvarahalla. Lapissa lapsentekopalkkioon turvautuvat Tervola, Simo, Ylitornio, Posio, Kolari, Salla ja Pello. Torniossa on tehty aloite tuhannen euron suuruisen vauvarahan käyttöön otosta (LK 14.6.). Ennen vanhaan lapsen sanottiin tuovan leivän tullessaan, mutta nyt leivän tai vähintäänkin leipärahan tuojana näyttäisi toimivan kunta.