Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Po­liit­ti­set lakot on kiel­let­ty tai niitä on ra­joi­tet­tu useissa Eu­roo­pan maissa – ra­joi­tuk­sia tar­vi­taan Suo­mes­sa­kin, mutta tär­kein­tä on löytää neu­vot­te­lu­yh­teys

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden. Siihen kuuluu oleellisena osana lakko-oikeus, joka nojaa myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiin. Jos parhaillaan lakkoilevaa ay-liikettä on uskominen, Petteri Orpon hallitus yrittää romuttaa tätä ihmisoikeutta.

Näkemys on paitsi kärjistynyt myös poliittisesti värittynyt, mikä on ymmärrettävää tilanteessa, missä hallituksen ja ay-väen neuvotteluyhteys on poikki. Ay-liike vaatii hallitusta perumaan työreforminsa, mihin hallitus ei ole suostunut edes poliittisten lakkojen paineessa. Lakkoja onkin luvassa lisää jo lähiviikoille.

Poliittisia lakkoja ei ole rajoitettu Suomessa. Nyt tähän on tulossa muutos.
Poliittisia lakkoja ei ole rajoitettu Suomessa. Nyt tähän on tulossa muutos.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

On totta, että hallitus haluaa rajoittaa lakkoilua, mutta väitteet lakko-oikeuden romuttamisesta ovat liioittelua. Tavoitteena on poliittisten työtaistelujen – lakkojen, jotka kohdistuvat hallitusta tai sen päätöksiä vastaan – rajaaminen korkeintaan vuorokauden mittaisiksi. Näin on tehty monissa Euroopan maissa, joista osa on jopa kieltänyt kyseiset lakot kokonaan.

Kieltomaihin kuuluvat muun muassa Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Espanja ja Kreikka. Rajoitettujen lakkojen maihin lukeutuvat muun muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Belgia ja Italia.

Hallituksen kaavailemasta lakimuutoksesta valmistui syksyllä luonnos, joka on parhaillaan jatkovalmisteluvaiheessa. Luonnoksessa todetaan, ettei poliittista työtaistelua samaan asiaan vaikuttamiseksi saa toistaa saman hallituksen aikana. Näin pyritään estämään lakon enimmäiskeston kiertäminen.

Sekä työnantaja- että -tekijäpuoli jätti luonnokseen eriävän mielipiteen. Työnantajajärjestöt rajaisivat poliittiset lakot muutamaan tuntiin ja estäisivät enimmäiskeston kiertoyritykset. Työntekijäjärjestöt ovat kaikkia rajoituksia vastaan.

Suomi erottuu muista Pohjoismaista lakkoilussa. Täällä on menetetty lakoissa kymmenessä vuodessa yli 900 työpäivää suhteutettuna työntekijöiden määrään, kun Ruotsissa luku on 9, Norjassa 345 ja Tanskassa 540 (KL 26.9.2023). Lisäksi lakkoilu on Suomessa kasvussa, kun taas muissa Pohjoismaissa lakkoja on yhä vähemmän. Viime vuonna meillä lakkoiltiin eniten 20 vuoteen, eikä kuluva vuosi lupaa parempaa.

Poliittiset lakot ovat sallittuja kaikissa Pohjoismaissa, mutta muissa ne on rajattu lyhytaikaisiksi, käytännössä muutamaan tuntiin. Kirein linja on Tanskassa, missä lakot on kielletty työrauhavelvoitteen aikana. Poliittiset lakot, kuten myös tukilakot ovat harvinaisia kolmessa verrokkimaassa, mitä selittää paitsi niiden parempi taloustilanne myös työmarkkinamallin toimivuus – osapuolten välillä vallitsee luottamus ja sovittuja sääntöjä noudatetaan.

Poliittisten lakkojen rajoittaminen on perusteltua – tuorein todiste tästä on vallitseva tilanne – mutta se tuskin ratkaisee pääongelmaamme.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallituksilla on ollut, väristä riippumatta, jo pitkään hyvä yhteistyösuhde ja toimiva keskusteluyhteys ammattiliittoihin. Suomessa suhde yleensä kriisiytyy, kun valtaan nousee oikeistohallitus, jota vasemmistovetoisen ay-liikkeen tuntuu olevan vaikea hyväksyä.

Kun muissa Pohjoismaissa tykätään neuvotella kaikissa tilanteissa, Suomessa homma hoidetaan liian usein lakkoilemalla. Tähän on tultava muutos, jos haluamme pysyä muiden Pohjoismaiden matkassa tai edes perässä. Tosin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei muutoshalua löydy oikealta eikä vasemmalta.

P.S.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan 2-päiväisten poliittisten lakkojen hinta kansantaloudelle on noin 360 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat mainehaitat. Vaikka summa olisi pienempikin, rahaa on palanut paljon ja sitä paitsi turhaan – sopimalla menetyksiä ei olisi tullut. Lakot jatkuvat, pitenevät ja laajenevat, mikä ennakoi miljardiluokan kansantaloustappioita. Huono johtajuus tulee aina kalliiksi, mutta harvoin näin tyyriiksi.