Mielipidekirjoitus

Pak­kas­ta olisi voinut olla -30 as­tet­ta?

Sunnuntaina lauantain myrskyn jälkeen oli jo hieman helpompaa odotella lentoja Rovaniemellä, vaikka ruuhkaa yhä olikin.
Sunnuntaina lauantain myrskyn jälkeen oli jo hieman helpompaa odotella lentoja Rovaniemellä, vaikka ruuhkaa yhä olikin.
Kuva: Pekka Aho

Rovaniemen lentoasemalla sunnuntaina nähty tilanne, jossa sadat matkustajat joutuivat jonottamaan ulkona pakkasessa, ei ole vain ikävä yksittäistapaus. Se on varoitus siitä, että lentoaseman kapasiteetti infrastruktuuri on äärirajoilla eikä riitä matkailun jatkuvaan kasvuun.

Hannes-myrskyn aiheuttamat lentojen peruutukset ja siirrot selittävät ruuhkan, mutta eivät poista vastuuta. Juuri poikkeusoloja varten kriittinen infrastruktuuri mitoitetaan. Miljoonan matkustajan raja on ylitetty ja suoria lentoja on jo kymmenistä Euroopan kaupungeista. Silti lentoasema toimii käytännössä yhden kiitoradan ja rajallisen terminaalin varassa.

Tilanne herättää väistämättä kysymyksen: mitä olisi tapahtunut, jos pakkanen olisi sunnuntaina kiristynyt −30 asteeseen? Nyt ulkona jonottaneille jaettiin vilttejä pakettiautosta. Kovemmassa pakkasessa kyse ei olisi enää ollut epämukavuudesta, vaan vakavasta turvallisuus- ja terveysriskistä. Tähän ei matkailukaupunki voi tyytyä.

Rovaniemi tarvitsee selvästi nykyistä laajemman terminaalin, joka kykenee ottamaan vastaan suuria matkustajamääriä myös häiriötilanteissa. Lisäksi toisen kiitoradan mahdollisuus on syytä nostaa avoimeen keskusteluun. Sivutuuliolosuhteet ovat Lapissa arkipäivää, ja toinen, eri suuntainen kiitorata parantaisi merkittävästi lentoliikenteen toimintavarmuutta juuri silloin, kun sää on haastavimmillaan.

Vaikka lentoaseman arkioperointi kuuluu Finavialle ja lentoyhtiöille, vastuu kaupungin maineesta ja turvallisuudesta ei katoa organisaatiokaavioihin. Matkailijat kokevat Rovaniemen yhtenä kokonaisuutena, mikä asettaa Rovaniemelle vähintään moraalisen velvollisuuden varmistaa, että infra toimii ja on inhimillistä.

Samalla on aiheellista kysyä, oliko kaupungin tilanneorganisaatio ajan tasalla ja yhteinen tilannekuva riittävän selkeä. Kun sadat ihmiset joutuvat odottamaan ulkona, vastuunjaon rajat eivät enää riitä vastaukseksi.

Tämä ei ole syyttelyä, vaan vetoomus vastuullisen toiminnan puolesta. Jos Rovaniemi haluaa olla kestävä ja luotettava kansainvälinen matkailukaupunki, kapasiteetin rajat on tunnustettava ja niihin on vastattava ajoissa, ei vasta seuraavan myrskyn jälkeen.

Kimmo Suopajärvi