Pääsiäinen meni lasten kanssa mökkioloissa Rukalla. Olen ottanut tavaksi käydä Ranuan ohi ajaessa Kiireen Rajassa syömässä tai kahvilla, ja niin tehtiin nytkin. Perhekahvilan pöperöt ovat aina maistuneet ja paikan nimi on puhutteleva.
Sota mietitytti autossa radiouutisia kuuntelevia lapsia. Juttelimme siitä, miksi meidän on tärkeää auttaa kärsiviä ukrainalaisia.
Matka taittui. Kemiläislapsille jo pelkästään Rukan huippujen näkyminen taivaanrannassa oli elämys. Isi kato, tunturi!
Sukset olisi kyllä pitänyt ottaa mukaan.