Teräsyhtiö Outokumpu ja Fortum alkavat selvittää mahdollisuutta rakentaa pienydinvoimala Tornion terästehtaan yhteyteen (LK 24.3.). Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Suomen pohjoisin ydinreaktori käynnistyy joskus 2030-luvulla.
Toisin kuin nimestä voisi päätellä, SMR-voimala (small modular reactor) ei sovi pannuhuoneeseen, vaan on pienen teollisuuslaitoksen kokoinen järjestelmä. Pienreaktoreiden teho on muutama sata megawattia, kun jättiläismäinen Olkiluoto kolmonen tuottaa 1 600 megawattia.
Toimintaperiaate niissä on sama: uraaniytimen fissiossa syntyvä energia lämmittää vettä noin 300 asteeseen ja kuuma höyry pyörittää turbiinia, joka tuottaa sähköä.
Perinteiset ydinvoimalat tehdään uniikkeina yksittäishankkeina, kun taas SMR-voimalat valmistetaan pitkälle sarjatuotantona tehtailla ja kootaan sijoituspaikalla valmiista moduleista. Näin kustannukset alenevat ja rakentaminen käy huomattavasti nopeammin kuin Olkiluodossa, missä kolmosreaktoria on rakennettu yli 20 vuotta ja kustannukset ovat lähes triplaantuneet alkuperäisestä.
Kyseiset ongelmat ovat pääsyy siihen, miksi moni maa ja yhtiö kaavailee nyt SMR-voimalan rakentamista.
Maailmalla ei ole vielä yhtään pienydinvoimalaa, mutta ensimmäisen odotetaan valmistuvan 2028. Monet SMR-konseptit ovat jo pitkälle kehitettyjä ja niiden saaminen kaupallisille markkinoille on asiantuntijoiden mukaan mahdollista nopeallakin aikataululla.
SMR-voimaloista odotetaan täsmäasetta ilmastotaisteluun. Ne avittavat valtioita saavuttamaan hiilineutraaliuden.
Sähköä ja lämpöä tuottavat pienvoimalat pienentävät myös säätövoimaongelmaa, sillä niissä tuotantoa voidaan säädellä lämmön ja sähkön välillä. Säätövoima on sähköntuotantoa, joka reagoi sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin – nyt sitä saadaan pääosin vesivoimasta. Säätövoimaa tarvitaan tyveninä pakkaspäivinä, jolloin tuulivoimaa on vähän, mutta sähköä tarvitaan paljon.
On hyvä muistaa, että SMR-voimalakin on ydinvoimala. Se tuottaa ydinjätettä, jolle on löydettävä loppusijoituspaikka.
Ydinvoimaloihin liittyy runsaasti tiukkaa säätelyä, mikä hidastaa niiden rakentamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan ydinenergialain kokonaisuudistusta ja toiveissa on, että se nopeuttaa pienvoimalaluvitusta.
Outokummun ja Fortumin suunnitelma on otettu myönteisesti vastaan Torniossa ainakin päättäjien keskuudessa, eikä ihme. Voimala turvaisi kaupungin suurimman työnantajan tulevaisuuden ja avaisi mahdollisuuksia uusille investoinneille.
Ydinvoima herättää yhä paljon pelkoja. Ydinvoimala tarvitsee kaivoksen tavoin sosiaalisen toimiluvan. Paras tapa varmistaa se on avoin faktatiedon jakaminen.
P.S.
Perinteisessä ydinvoimalassa jäähdytys perustuu sähköpumppuihin, mikä vaatii varmistuksia ja varmistusten varmistuksia toimintahäiriöiden varalle. Pienvoimaloissa jäähdytys perustuu passiiviseen järjestelmään, missä vesi kiertää lämpötilaerojen vaikutuksesta – jäähdytys toimii, vaikka sähkö katkeaisi. Korkean turvallisuustason saavuttaminen pienemmin ponnisteluin näkyy ajassa ja rahassa, kun pienvoimalaa rakennetaan. Sen pitäisi näkyä myös lainsäädännössä, joka on ydinvoimaloiden osalta yhä hidas, kankea ja kustannuksia nostava.