Suomessa on vireillä erilaisia "vihreän siirtymän" investointeja yhteensä noin 270 miljardin euron edestä. Parhaassakin tapauksessa vain osa niistä toteutuu, mutta sekin riittäisi kääntämään taloutemme reiluun kasvuun. Tämä on pakottanut valtiotaloudellisten ongelmien kanssa painivan Orpon hallituksen korjaamaan kriittisiä tukiasenteitaan.
Hallitus päätti viime kevään kehysriihessään uudenlaisesta verohyvityksestä, jota koskeva laki on nyt edennyt lausuntokierrokselle (LK 8.10.). Verohuojennuksena annettava valtion tuki koskisi vedyn tuotantoa ja varastointia, teollisuuden tuotannon muuttamista vähähiilisemmäksi sekä akkuihin liittyvää tuotantoa.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa, kun investointeja tuetaan elinkeinoverotuksen kautta. Tätä selittää osaltaan valtion taloudellinen tila, joka ei salli suorien tukien huomattavaa kasvattamista.
Jos yritykset tarttuvat syöttiin, verotuki voi vähentää Suomen verotuloja muutamalla miljardilla eurolla tulevan 20 vuoden aikana. Lopputulos olisi silti valtiolle voitollinen, sillä veromenetyksiä koituisi vain, jos investoinnit toteutuvat. Ja kun näin käy, tiedossa on uusia työpaikkoja ja verotuloja.
Verotuella halutaan varmistaa vihreiden investointien saaminen Suomeen. Niistä käydään kivikovaa, globaalia kisaa, missä kaikki keinot ovat käytössä. Enemmistö EU-maista on ottamassa käyttöön erilaisia tukia, eikä Suomi voi jäädä joukosta pois. Tappio tarkoittaisi hyvästejä hyvinvointivaltiolle.
Markkinoiden toimintaa vääristävät tuet on EU:ssa kielletty, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen. EU-komissio on sallinut väliaikaiset teollisuustuet päästövähennysten nopeuttamisen, globaalin kilpailutilanteen ja Venäjä-riippuvaisuuden vähentämisen nimissä. Kyse on poikkeuksesta, joka on voimassa näillä näkymin ensi vuoden loppuun asti.
Verotukea saisi Suomessa yli 50 miljoonan euron hankkeisiin ja maksimissaan 150 miljoonaa euroa. Käytännössä yritykset voisivat vähentää 20 prosenttia investointikustannuksistaan 2028 alkaen 20 vuoden ajan. Verohuojennus tehtäisiin yhteisöverosta eli sen edellytys olisi, että yritys tekee voittoa.
Ongelmaksi on muodostumassa tiukka aikataulu. Laki on yhä vaiheessa, mutta EU:n tukipäätöksille asettama takaraja tarkoittaa sitä, että tukihakemukset on jätettävä viimeistään ensi vuoden alkupuolella.
Lainsäätäjä on arvioinut tukikelpoisten hankkeiden määrän noin 20:ksi. Osa sijoittuu Lappiin, missä on vireillä useita tukikriteerit täyttäviä hankkeita, kuten akku- ja muita vihreässä siirtymässä tarvittavia mineraaleja tuottavia kaivoksia, fossiilienergiasta eroon pyrkiviä, vanhoja teollisuuslaitoksia sekä uusia vetytehtaita.
Parhaassa tapauksessa verotuki nopeuttaa arvoketjussa tärkeimpien "ankkuriyritysten" investointipäätöksiä eli laittaa niin sanotusti vihreät pyörät pyörimään. Tosin epävarmuustekijöitä on yhä turhan paljon. Ongelmana on kiireen lisäksi se, että moni vakavasti otettava, mahdollisesti jo pitkälle edennyt hanke odottaa yhä luvitusta, jonka sujuvoittaminen ei ole edennyt hallitusohjelman mukaisesti.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on arvioinut Suomeen suunnitellut vihreän siirtymän hankkeet yhteensä noin 270 miljardin euron arvoisiksi. Toteutumiseen asti on edennyt tähän mennessä vain murto-osa, arvoltaan noin 14 miljardia. EK:ssa uskotaan, että lisää on tulossa. Realistisella viidesosan toteutumisella – 58 miljardia euroa – Suomen työllisyys kasvaisi 12 000 työpaikalla, bruttokansantuote kolmella miljardilla eli yhdellä prosenttiyksiköllä ja vuotuiset verotulot reilulla puolella miljardilla eurolla (HS 3.10.). Tältä pohjalta on selvää, että vihreitä investointeja kannattaa kalastella, vaikka saalis jäisikin pieneksi.