Ranskalainen Léa Brangeon sai rovaniemeläisestä Lapland Welcomesta työharjoittelupaikan vuonna 2018.
Hän huomasi heti Tervolan toimipisteeseen saavuttuaan, että matkailuyrityksessä ei ollut kaikki kunnossa. Hän näki työkavereidensa itkevän töissä ja kuuli miten yrittäjä Veli Moilanen huusi näille.
Pian hän sai myös oman osansa huudoista. Niistä tyypillisin oli "You are so stupid".
Vaikka Brangeon opiskeli matkailualaa ja tuli Lappiin alan harjoitteluun, hän vietti lähes koko aikansa Lapissa siivoten.
22-vuotias ranskalainen kertoo muun muassa pesseensä säännöllisesti yksin noin sata kelkkahaalaria, joissa pahimmillaan oli oksennustahroja. Pesuvälineinä olivat sieni ja kylmä vesi.
– Pesemiseen kului tunteja eikä siitä ollut juuri mitään apua, hän sanoo.
Välillä yrittäjä kävi huutamassa hänelle ja käski aloittaa koko urakan alusta.
Brangeon nukkui koko harjoittelun ajan pienessä sängyssä keskellä työntekijöiden kimppakämpän olohuonetta.
– Se oli elämäni hirvein työpaikka.
Lapin Kansa haastatteli tätä juttua varten yli kymmenen Lapland Welcomen entistä työntekijää.
Heidän mukaansa Veli Moilasen alaisiinsa kohdistama epäasiallinen kohtelu on järjestelmällistä.
Työntekijöiden mukaan Moilanen haukkui, uhkaili ja kyykytti heitä. He kertovat, että Moilanen kutsui säännöllisesti alaisiaan sellaisilla nimityksillä kuin "vitun äpärä", "saatanan idiootti" ja "senkin älykääpiö".
Heidän mukaansa Moilasella oli myös tapana haukkua ulkomaalaisia työntekijöitään suomalaisille työntekijöilleen suomeksi.
Yksi haastatelluista kertoo, että hän oli ehtinyt olla tunnin töissä yrityksessä, kun Veli Moilanen huusi hänelle ensimmäisen kerran.
Syynä raivostumiseen oli, että työntekijä oli jättänyt auton avaimet väärään paikkaan. Hänelle ei oltu kerrottu, mihin avaimet pitäisi jättää.
Työntekijöille huutaminen ja heidän sättimisensä on epäasiallista kohtelua, joka rikkoo työturvallisuuslakia.
Näin tämä juttu syntyi
Muutama viikko sitten Lapin Kansa kirjoitti matkailualan työntekijöiden epäasiallisesta kohtelusta Kakslauttanen Arctic Resortissa. Sen jälkeen toimitukseen alkoi tulla vinkkejä muista matkailuyrityksistä, joissa on ongelmia.
Ylivoimaisesti suurin osa tulleista kommenteista koski Rovaniemellä toimivaa Lapland Welcomea.
Lapin Kansa on haastatellut yrityksen entisistä työntekijöistä reilut kymmenen. Osa heistä otti yhteyttä itse, osan toimitus löysi muuta kautta.
Toimitus on nähnyt haastateltujen työtodistuksia, palkkakuitteja ja kuvakaappauksia yrityksen työntekijöiden välisistä keskusteluista.
Lisäksi on lukuisa määrä muita Lapland Welcomea koskevia vinkkejä, joiden antajien henkilötiedot ovat toimituksen tiedossa.
Pitkään matkailualalla työskennellyt Paula Nevala oli oppaana Lapland Welcomessa vuosina 2018–2020.
– Siinä yrityksessä tapahtuu asioita, joita ei usko, jos ei ole itse niitä kokenut, hän sanoo.
Yrityksessä työskennellessään ja myös sen jälkeen Nevala on yrittänyt auttaa Lapland Welcomen kaltoin kohdeltuja ulkomaalaisia, jotka eivät ole tienneet, kenen puoleen kääntyä.
Neuvomisen lisäksi hän on ollut yhteydessä muun muassa palkkaturvaan ja käynyt yhden yrityksen työntekijän kanssa rikosuhripäivystyksessä.
Eräälle työntekijälle hän lainasi rahaa, jotta tämä pääsi lentämään takaisin kotimaahansa.
Monille työkokemus Lapland Welcomessa on ollut traumaattinen.
– Kukaan, joka on ollut töissä siellä, ei halua kävellä edes yrityksen toimiston ohi, Nevala sanoo.
Viime talvena Lapland Welcomessa työskennellyt Mérédith Chuzel kesti yrityksessä vajaat kaksi viikkoa.
Chuzelin mukaan perehdytys toimistotyöhön oli sitä, että hän katsoi vierestä, mitä Moilanen teki. Mitään selityksiä ei annettu.
Lisäksi yrittäjä haukkui häntä toistuvasti. Kerran Moilanen raivostui siitä, että Chuzel vastasi yrittäjän läsnä ollessa asiakkaalle ranskaksi.
– Hän huusi, että minun pitäisi pitää suuni kiinni, ja että minä en ole minkään arvoinen, Chuzel sanoo.
Tämän tapauksen jälkeen Chuzel etsi itselleen uuden työpaikan.
Haastateltujen mukaan yrittäjän strategia näytti olevan, että tämä antoi töitä kaikille, jotka ottivat häneen yhteyttä. Sitten hän purki heidän työsopimuksiaan mielensä mukaan koeajalla.
Monet kertovat myös ongelmista työajoissa. Oppaat sanovat tehneensä jopa 14-tuntisia päiviä ilman taukoja. Työputket saattoivat kestää 10–12 päivää.
Yksi tällaisia päiviä viime kaudella tehnyt opas huomauttaa, hänen työsopimuksessaan puhuttiin korkeintaan 40 tunnin työviikoista ja kahdesta viikottaisesta vapaapäivästä. Kumpikaan asia ei toteutunut.
Haastateltujen mukaan yrittäjä ilmoitti säännönmukaisesti seuraavan aamun työvuoron alkamisajan vasta myöhään illalla. Toisinaan tiedon sai vasta aamuyöstä.
Lapland Welcome Ltd
Perustettu vuonna 2008. Aputoiminimi Wild Lapland Safaris.
Yrityksen omistavat Veli Matti Kalervo Moilanen ja Karin Moilanen.
Yrityksellä on toimipisteet Tervolassa, Saariselällä ja Rovaniemellä. Lisäksi on sivutoimipisteet Ivalossa ja Helsingissä.
Ohjelmapalveluiden lisäksi yrityksellä on muun muassa Tervolassa toimiva Hotel Kätkävaara.
Veli Moilasen mukaan yrityksessä työskentelee vuosittain noin 50 henkilöä.
Veli Moilanen toimii Lapland Welcomen toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Alma Talentin yritystietojen mukaan hän on hallituksen ainoa varsinainen jäsen.
Hän toimii myös toimitusjohtajana vuonna 1996 perustetussa Lapin Elämyslomat -yrityksessä.
Lisäksi hän on Rovaniemen matkailu ja markkinointi oy:n hallituksen varajäsen.
Lukuisat haastatellut kertovat, että Veli Moilanen teki palkoista vähennyksiä mielivaltaisesti.
Paula Nevalan viimeisestä palkasta oli vähennetty 200 euroa "tankkauksesta", vaikka hän ei edes omista autoa.
Eräältä työntekijältä oli vähennetty vuokrakuluja, vaikka hän ei asunut työnantajan tarjoamassa majoituksessa. Monet kertovat, että palkasta perittiin vuokraa enemmän kuin oli sovittu.
Viime kaudella yrityksessä työskennellyt ranskalainen opas sanoo, että yrittäjä pidätti hänen palkastaan satoja euroja ylimääräistä. Opas otti yhteyttä poliisiin, joka totesi, että kyseessä ei ole rikosasia.
Seuraavaksi ranskalainen palkkasi asianajajan. Se kävi kuitenkin pian liian kalliiksi ja opas joutui antamaan periksi.
Toinenkin työntekijä palkkasi asianajajan viime talvena. Syynä oli, että työntekijän palkasta puuttui merkittävä osa hänen tekemistään tunneista. Myös hän joutui lopulta luopumaan asianajajasta kustannusten vuoksi.
Entiset työntekijät kertovat myös turvallisuusongelmista. Autot olivat vanhoja, ja niissä joko ei ollut lainkaan talvirenkaita tai jos oli, ne olivat vanhat ja lähes sileät.
Yhden työntekijän mukaan kaudella 2016–2017 käytössä oli myös auto, jonka jarrut eivät toimineet.
Toisella kaudella yksi autoista lakkasi toimimasta kesken safarin, koska ajoneuvossa oli öljyvuoto. Moilanen ratkaisi ongelman erottamalla autoa ajaneen työntekijän.
Pieni ryhmä työntekijöitä päätti irtisanoutua sen jälkeen, kun yhdestä autosta irtosi pyörä kesken asiakkaiden hakureissun.
Haastatellut sanovat, että Moilanen nimittää itse itseään diktaattoriksi, joka tekee mitä haluaa.
– Yrittäjän asenne oli sellainen, että jos hän sanoo, että tämä sininen seinä on punainen, niin se on punainen, kuvailee yrityksessä muutama vuosi sitten työskennellyt suomalainen opas.
Yrittäjä puhui myös jatkuvasti siitä, mitä seuraisi, jos hänen sääntöjään ei noudatettu.
Hän ei kuitenkaan tarjonnut työntekijöille kunnon perehdytystä, vaan nämä lähetettiin säännöllisesti asiakkaiden kanssa paikkoihin, joissa työntekijät eivät itsekään olleet aiemmin käyneet.
Viime kaudella yrityksessä työskennellyt opas kertoo, että perehdytys kesti yhden päivän. Tärkein opetus oli, että yrityksestä saa kertoa ulospäin vain hyviä asioita.
Minkäänlaista turvallisuusasioihin liittyvää koulutusta ei ollut. Myöskään safareiden aiheista ei kerrottu mitään.
Kun opas pyysi ohjelmapalveluista ennakkomateriaalia, yrittäjä neuvoi häntä etsimään tietoa Wikipediasta.
Joitakin vuosia sitten yksi työntekijöistä tippui jäihin, koska yrittäjä ohjasi hänet alueelle, joka oli työntekijälle uusi ja jossa jää oli yrittäjän mukaan kestävää.
Yhden haastatellun mukaan Moilasen työhuoneeseen ei saanut mennä. Sen sijaan työntekijöiden piti hoitaa kaikki asiat soittamalla hänelle, vaikka hän olisi ollut vain muutaman metrin päässä.
Lapin Kansan saamien tietojen mukaan TE-keskus olisi sen verran perillä Lapland Welcomen toiminnasta, että yrityksestä irtisanoutumisesta ei yleensä seuraa karenssia.
Entiset työntekijät ihmettelevät, miten on mahdollista, että säännöllisistä rikkeistä huolimatta yritys on saanut jatkaa toimintaansa jo vuosikymmeniä.
Monet haastatelluista työskentelevät yhä alalla ja ovat tyytyväisiä nykyisiin työnantajiinsa.
Tässä jutussa ei mainita kaikkien haastateltujen nimiä.
Moni heistä pelkää, että epäkohtien kertomisesta saa hankalan työntekijän maineen.
Paula Nevala suostui oman nimensä julkaisemiseen, koska hän haluaa tehdä kaikkensa, etteivät ihmiset enää joutuisi töihin Lapland Welcomen kaltaiseen yritykseen.
Hän haluaa myös suojella Lapin mainetta.
– Tähän yritykseen rekrytoidaan ihmisiä Euroopasta. Yritys antaa sikamaisen kuvan siitä, miten pohjoisessa toimitaan.
Onko sinulla kokemuksia työskentelystä matkailualalla Lapissa? Vastaa kyselyyn tästä.
Lapland Welcomen yrittäjän Veli Moilasen mukaan ei pidä paikkaansa, että työntekijöille olisi huudettu tai heitä olisi muuten kohdeltu epäasiallisesti.
– Meillä on ollut vuosien aikana lähes tuhat työntekijää. Joskus on johonkin valitettu, mutta kaikki valitukset ovat aina kaatuneet.
Lapland Welcome on tutkinut työtyytyväisyyttä yrityksessä aluehallintoviraston (avi) työsuojelun pyynnöstä. Selvityksen mukaan vakituiset työntekijät ovat työhönsä tyytyväisiä, mutta kausityöntekijöiden keskuudessa on tyytymättömyyttä.
Lapland Welcomella on kymmenkunta vakituista työntekijää. Sesonkityöntekijöitä on kauden aikana muutamia kymmeniä.
Avi on antanut yritykselle vuosien varrella kehotuksia ja toimintaohjeita. Työsuojelun mukaan huomautuksia on annettu alalle tyypillisistä asioista.
Moilanen sanoo, että melkein kaikki yritykset saavat tarkastuksissa huomautuksia. Hän haluaa muistuttaa, että Lapland Welcomea ei ole koskaan tuomittu mistään.
Moilanen toteaa, että palkoista on poistettu vuokria, ja myös joitakin vakuutusten omavastuuosuuksia.
– Näitä on poistettu silloin, jos on jäänyt parkkisakkoja maksamatta tai on tapahtunut onnettomuuksia, työntekijä on vaikka ajanut autolla seinään. Tämä perustuu vahingonkorvauslakiin.
Kausityöntekijät kritisoivat myös esimerkiksi autojen turvallisuutta.
– Sekin on ihan huuhaata. Kaikki autot on katsastettu.
Yrityksellä on oma huoltomies ja korjaamo. Lisäksi on sopimuskorjaamo, joka auttaa tarvittaessa.
Yrityksessä on myös oma autokoulu sesonkityöntekijöille.
– Tiet ovat liukkaita. Se voi tuntua siltä, että renkaat ovat liukkaat, jos ei ole kokemusta talvella ajamisesta.
Työntekijöillä on Moilasen mielestä usein epärealistinen, matkailumarkkinointiin perustuva kuva siitä, millaista käytännön työ vaikkapa oppaana on.
– Pettymys sitten kohdentuu työnantajaan. Että olisi jotenkin työnantajan vika, kun työ ei ollutkaan ruusuilla tanssimista.
Hän sanoo, että matkailualan yrittäjille on valtava haaste kouluttaa kausityöntekijöitä, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta.
Moilasen mukaan monet alalle tulevat ovat pitkäaikaistyöttömiä tai moniongelmaisia. Osa työntekijöistä tulee yritykseen työvoimatoimiston määrääminä.
– Joillakin nuorilla saattaa olla takana 35 työpaikkaa ja ikää on 24 vuotta. He ovat sellaisia, jotka eivät ole sopeutuneet työelämään ja saaneet pysyvää työtä.
Moilanen korostaa, että hän ymmärtää sesonkityöntekijöiden kohtaamat haasteet.
Hänen mukaansa "joskus on viety joitakin kädestä pitäen työterveyshuoltoon psykologin puheille ja joskus on jouduttu soittamaan virkavalta paikalle huonon käytöksen takia".
Yrityksessä on töissä myös Kakslauttanen Arctic Resortin entisiä työntekijöitä. Kakslauttasta kohtaan on esitetty samankaltaisia syytöksiä kuin Moilasen yritystä kohtaan.
– Heissäkin on sellaisia, jotka ovat kertoneet, että nämä lehtikirjoittelut eivät pidä paikkaansa. Että nämä ovat aivan yksittäistapauksia.
Moilanen toivoo, että tiedotusvälineet eivät lietsoisi vastakkainasettelua työntekijöiden ja Lapin luontomatkailuyritysten välille.
– Antaa viranomaisten hoitaa nämä asiat. He kyllä toimivat aivan asiallisesti.
Palvelualojen ammattiliitto (PAM) on hoitanut parin viime vuoden aikana useita kymmeniä yhteydenottoja liittyen Lapland Welcomeen, kertoo PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Henna-Kaisa Turpeinen.
Määrä on Turpeisen mukaan poikkeuksellisen suuri.
Tapauksissa, joissa esimerkiksi palkkaa on maksettu selkeästi väärin, PAM:n jäsen voi valtuuttaa liiton hoitamaan asiaansa.
Silloin PAM on yhteydessä työnantajaan. Asiat saadaan Turpeisen mukaan yleensä soviteltua.
– Mutta jos TES-rikkeet ovat toistuvia, kyllä se kertoo jotain työnantajan halusta noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä.
Jos sovittelu ei tuota tulosta, PAM vie tapauksen oikeuteen. Käräjöinnistä ei tule jäsenelle kuluja.
Jos työntekijä ei ole ammattiliiton jäsen, oikeusaputoimisto voi auttaa joissain tapauksissa. Käytännössä työntekijä joutuu hoitamaan asiaa yksin.
Joskus jäsenet soittavat PAM:iin vain kysyäkseen neuvoa ongelmatilanteissa.
Lapland Welcomen työntekijöiden ongelmat ovat liittyneet työaikaan ja puuttuviin tai väärin perustein maksettuihin palkkoihin. Liitolle on tullut myös kysymyksiä liittyen työsuhteiden päättämisiin ja maksettuihin lopputileihin.
Osa kysymyksistä on liittynyt epäasialliseen kohteluun työpaikalla.
PAM:n jäsenet ovat olleet liittoon yhteydessä myös vahingonkorvausasioissa.
Turpeinen huomauttaa, että työnantaja voi kuitata palkasta vain riidattoman vahingonkorvauksen. Vahingonkorvausvelvollisuus on määritelty sekä työsopimuslaissa että vahingonkorvauslaissa.
Lue lisää: