Maailmantilanteessa tapahtui vakava käänne helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Lokakuussa 2023 alkoi Gazan sota, joka on osaltaan lisännyt epävakautta maailmassa ja johtanut laajaan humanitaariseen kriisiin Gazassa.
Sunnuntaina maailmantilanne kiristyi entisestään, kun Yhdysvallat iski voimalla Iranin ydinlaitoksiin. Iskusta päättänyt presidentti Donald Trump asettui näin tukemaan Israelia, joka on pitkään pyrkinyt estämään Iranin yritykset rakentaa itselleen ydinase.
Iskullaan Yhdysvallat pyrki tuhoamaan uraanin rikastuslaitokset ja viemään Iranilta edellytykset ydinaseen kehittämiseen. Vielä maanantaina oli epäselvää, missä määrin tavoite toteutui, vaikka presidentti Trump pitikin kiinni näkemyksestään, että iskut tuhosivat Iranin ydinaseohjelman totaalisesti.
Iskujen merkitystä ja seurauksia on arvioitu Suomessakin laajasti. Yleinen näkemys on, että iskut heikentävät kansainvälistä turvallisuutta ja niillä voi olla laajakantoisia vaikutuksia. Pahimpana pelkona on konfliktin eskaloituminen, joka voi johtaa jopa suursodan uhkaan.
Konfliktin mahdollinen eskaloituminen riippuu paljolti siitä, miten Iran vastaa iskuihin. Iran on jo varoittanut Yhdysvaltoja seurauksista, jotka ovat pitkäkestoisia ja pysyviä. Myös Yhdysvallat on varautunut tekemään mahdollisia uusia sotilaallisia iskuja.
Lievimmilläänkin Lähi-idän tilanne on jälleen uusi koetinkivi sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle, jota jo Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Gazan sota ovat rapauttaneet. Jos sääntöpohjainen järjestys syrjäytetään, sen tilalle voi tulla miekkojen kalistelun säestämä voimapolitiikka.
Valitettavasti maailmassa näyttää olevan tällä hetkellä useita johtajia, jotka uskovat nimenomaan voimapolitiikkaan. Näiden johtajien joukkoon on liittynyt myös Donald Trump, joka tuoreeltaan luonnehti maansa iskuja Iraniin ilmiömäiseksi onnistumiseksi.
Suomen poliittinen johto on toistaiseksi kommentoinut Lähi-idän konfliktia vain varovaisesti ja Yhdysvaltain toimintaa kritisoimatta.
Sunnuntaina sekä presidentti Alexander Stubb että pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesivat Suomelle olevan tärkeää, ettei Iran saa kehitettyä ydinasetta eikä maailmaan synny uutta ydinasevaltiota.
Samalla molemmat korostivat, että tilanteen eskaloitumista on vältettävä. Kestävän ratkaisun saavuttaminen vaatii diplomatiaa, vuoropuhelua ja kansainvälisen oikeuden kunnioitusta, Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) osallistui maanantaina EU:n ulkoministerien kokoukseen, jossa Israelin, Iranin ja Yhdysvaltojen välinen konflikti oli yhtenä keskustelun aiheena. Valtosen mukaan ulkoministerit ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan tulee nyt ottaa vastuuta konfliktin ratkaisemisesta.
Euroopalla on mahdollisuus toimia välittäjänä ja hallita lyhyen aikavälin seurauksia, Valtonen korosti medioille maanantaina.
Euroopan yhtenäisyyteen on kohdistunut paljon toiveita jo Ukrainan sodan takia. Vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa on kaivattu paitsi Ukrainan tueksi, myös puolustamaan demokratiaa ja sopimusperäisiä toimintamalleja kansainvälisessä politiikassa.
Iranin tilanne osoittaa, että konfliktit eivät maailmasta lopu. Sen vuoksi yhtenäinen Eurooppa on nyt entistäkin tarpeellisempi. Jos Eurooppa toimii aktiivisesti ja vaikuttavasti, se voi vakauttaa maailman horjuvaa turvallisuustilannetta ja luoda uskoa siihen, että kriiseihin voi löytyä ratkaisuja myös neuvottelupöydissä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aiemmin halunnut antaa itsestään kuvan rauhan presidenttinä. Hän on luvannut laittaa pisteen sellaisille ”ikuisuussodille”, joihin Yhdysvallat kietoutui Afganistanissa ja Irakissa. Nyt Trump on iskenyt Iraniin ilmeisesti luottaen siihen, että tilanne ratkeaa nopeasti Iranin nöyrtymiseen. Konfliktin mahdollinen pitkittyminen olisi Trumpille ikävä yllätys, joka varmasti vaikuttaisi myös hänen suosioonsa presidenttinä. Trump ottikin iskuista päättäessään myös sisäpoliittisen riskin, sillä amerikkalaiset eivät halua, että heidän poikansa palaavat maailmalta kotiin sinkkiarkuissa.