Talvi pääsi yllättämään viikonvaihteessa sekä autoilijat että teiden kunnossapitäjät. Maanteiden kuntoa valvovaan Lapin ely-keskukseen satoi negatiivista palautetta eri puolilta lumista maakuntaa (LK 17.10.).
Syyttävän sormen kohteet, aura-autoilijat, vakuuttivat tehneensä kaikkensa koko kalustollaan.
Lapin teiden talvikunnossapidosta huolehtii kolme eri urakoitsijaa. Kyse on laatuvastuu-urakoista, missä urakoitsija vastaa tienhoidon lisäksi siitä, että työn lopputulos täyttää vaaditut kriteerit. Ely-keskus valvoo ja puuttuu tarvittaessa urakoitsijan toimintaan.
Maantiet on arvotettu koon ja liikenteen määrän mukaan. Tärkeimpiä ovat päätiet, jotka pyritään auraamaan ensimmäisenä. Pienemmät tiet aurataan kun ehditään, mikä ei ole tietenkään tien varressa asuvien autollisten mieleen.
Tyytymättömyyttä löytyy myös alan yrittäjistä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tuorein kuljetusbarometri kertoo, että liikennealan yrittäjien enemmistön mielestä teiden talvihoito – lumen auraus ja liukkauden torjunta – ei ole riittävän hyvällä tasolla edes pääteillä, sivuteistä puhumattakaan.
SKAL sai viime talvena kuljetusyrittäjiltä aiempia enemmän raportteja tiestön talvihoidon epäonnistumisista. He kertoivat tilanteista, joissa laatutaso tien päällä ei vastannut sitä, mitä tien merkitys tai sen laatuluokitus edellyttivät. Liukkauden takia kuljetuksia jäi toimittamatta perille ja tapahtui myös onnettomuuksia.
Talvi on kelien suhteen jatkuvaa aaltoliikettä, jota tien kunnossapitäjän pitäisi kyetä hallitsemaan. Toisinaan olosuhteet käyvät niin vaikeiksi, ettei täysikään kalusto riitä edes tyydyttävään lopputulokseen. Tämä on jokaisen tiellä liikkuvan pakko hyväksyä, mutta kenenkään ei tarvitse hyväksyä sitä, että yleinen tie on jokaisen kelimuutoksen jäljiltä lähes käyttökelvoton jopa vuorokausien ajan.
Taustalla vaikuttaa kulloisenkin kelin lisäksi maanteiden kroonistunut korjausvelka, jonka jäljiltä varsinkin pienemmät tiet ovat jo valmiiksi huonokuntoisia. Sellaisia on vaikeampi pitää talvella kunnossa.
Kuljetusyrittäjät ovat toivoneet valtiolta lisää väylänpitorahaa jo vuosikymmeniä. Lisäpainetta pyyntöihin on tuonut viimeisen vuoden ajan riehunut jätti-inflaatio, jonka myötä kohonneet hinnat kurittavat myös alan yrittäjien lompakkoa.
Velkaantuvan valtion rahakirstusta ei helpolla ylimääräisiä euroja löydy, joten on mietittävä myös muita ratkaisuja.
SKAL on ehdottanut lääkkeeksi julkisten hankintojen kehittämistä ja laadunvalvonnan lisäämistä. Nekin kivet on käännettävä, mutta ilman lisärahoitusta paremmasta talvikunnossapidosta lienee turha haaveilla ainakaan pisimpien välimatkojen ja huonoimpien teiden Lapissa.
P.S.
Hallituksen kaavailemat julkisten menojen leikkaukset jakavat kansan kahtia, vastustajia ja kannattajia on yhtä paljon (HS-gallup 16.10.). Eniten peukutusta tulee hallituspuolueiden kannattajilta, joista enemmistö pitää leikkauksia paitsi tarpeellisina myös alimitoitettuina. Silti vain joka viides suomalainen näkee leikkaukset oikeudenmukaisina ja lähes 70 prosenttia on päinvastaista mieltä – tähän joukkoon lukeutuu jopa perussuomalaisten kannattajien enemmistö. Eli urheiluselostajaa lainaten: "Vaikka tekee kipeää, ei haittaa!"