tähtijuttu: Saa­me­lais­kä­rä­jien päätös ei muut­ta­nut Lapin kan­san­edus­ta­jien nä­ke­myk­siä – Markus Mus­ta­jär­veä kui­ten­kin as­kar­rut­taa, onko Avas­ka­rin mieli muut­tu­nut

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 3. päivän luukku tästä

Tilaajille

”Lohet kokevat nyt ole­van­sa perillä Iso­haa­ran alla” – tutkija uskoo, että lohi voisi palata ylem­mäs, jos se is­tu­tet­tai­siin sinne

Viljellyn ja luonnossa kasvaneen kalan erilainen motivaatio nousta kalateihin herätti kiinnostusta Kemijoen vaelluskalaseminaarissa keskiviikkona. Kalojen mahdollisuus palata riippuu suuresti kohteesta, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija.

Istutuskäytännöt todennäköisesti vaikuttavat siihen, nousevatko kalat kalateihin.

Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi viime vuonna reilu 6000 istutusalkuperää olevaa lohta. Näistä vain muutama prosentti hakeutui Isohaaran kahteen kalatiehen. Toisaalta kalateihin hakeutui huomattavan suuri määrä, noin tuhat kappaletta villiä alkuperää olevia lohia.

Tämä selvisi lohien määrää ja Isohaaran kalateihin hakeutumista selvittäneessä tutkimuksessa.

– Istutukset tehdään tässä vallitsevassa tilanteessa Isohaaran padon alapuolelle, jolloin lohet leimautuvat sille alueelle. Tämän seurauksena merivaellukselta palatessaan lohet kokevat olevansa perillä Isohaaran alapuolella, eikä niillä ole enää halua jatkaa vaellusta kalateiden kautta ylävirtaan samalla tavalla kuin luonnossa syntyneillä kaloilla, Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Mikko Jaukkuri kuvailee.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.