Meri-Lapissa on siirrytty taas lentoliikenteellisen epävarmuuden aikaan. Lähtölaukaus tälle kuultiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) vihjasi, että sekä maan lentoasemaverkkoa että maakuntien lentoliikenteen tukea voidaan karsia (LK 22.8.).
Nykyiset ostolennot päättyvät huhtikuussa. Uusi kilpailutus pitäisi aloittaa jo syksyllä, jos lentojen halutaan jatkuvan ennallaan. Hallituksen on siten päätettävä lentojen jatkosta viimeistään budjettiriihessään, johon on aikaa alle kuukausi.
Vielä ei tiedetä, mihin maakuntakenttiin mahdollinen lentosulku kohdistuu. Ministeriössä selvitetään parhaillaan sitä, voidaanko osa ostolennoista korvata sujuvilla bussi- ja junayhteyksillä.
Valtion tukemia kenttiä ovat Kemi-Tornion lisäksi Jyväskylä, Joensuu, Kokkola-Pietarsaari ja Kajaani. Tukeminen alkoi pandemian jälkeen ja tuki on ollut yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Ilman tukea lentäminen olisi tappiollista, eikä sellainen kiinnosta lentoyhtiöitä. Muille kentille lennetään markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.
Mahdollisen kenttä- ja tukikarsinnan tekee ongelmalliseksi hallitusohjelma, johon on kirjattu säästö- ja leikkaustavoitteiden lisäksi niin kutsuttu kolmen tunnin saavutettavuustavoite. Tällä tarkoitetaan sitä, että maan jokaisesta kolkasta on päästävä Helsinki-Vantaan lentokentälle tässä ajassa. Tavoite toteutuu jo suunnilleen kaikkialta muualta paitsi Käsivarresta.
Jos lennot Kemistä loppuisivat, lähin kenttä olisi Oulunsalossa vajaan kahden tunnin bussimatkan päässä. Kolmen tunnin saavutettavuus voisi yhä toteutua, mutta tiukille se menisi kaikkine siirtymisineen.
Pahimmassa tapauksessa lentojen loppuminen tarkoittaisi myös kentän sulkemista. Tosin hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että Finavian nykyinen lentoasemaverkosto säilytetään. Se onkin järkevää, sillä lentoliikenteen kannattavuuteen on odotettavissa lähivuosikymmeninä isoja parannuksia muun muassa sähkölentokoneiden myötä.
Ohjelmassa todetaan myös, että huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluliikenteellä. Meri-Lappi tunnetaan vientiteollisuuden keskittymänä – peräti 8–12 prosenttia Suomen viennistä ja bruttokansantuotteesta syntyy täällä. Tältä pohjalta voisi kuvitella ostolentojen jatkuvan.
Lentomatkustajien määrä on kasvanut Kemi-Tornion kentällä viime vuodesta lähes 40 prosentilla, mikä on pitkälle pian valmistuvan Metsä Groupin biotuotetehtaan ansiota. Silti lentomatkustajien määrä on yhä kaukana pandemiaa edeltävistä vuosista.
Suotuisan kehityksen toivoisi jatkuvan, sillä se on paras tapa vaikuttaa hallituksen ostotukipäätöksiin. Pallo on tältä osin myös merilappilaisten käsissä.
P.S.
Maan johtaviin matkailuvientikeskuksiin kuuluvan Rovaniemen lentokenttä on noussut kuluvan vuoden aikana Suomen toiseksi vilkkaimmaksi kentäksi heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Taakse jäi asukasluvultaan kolme kertaa suurempi Oulu. Selitys tähän löytyy ulkomaisista matkailijoista, joista yhä useampi saapuu Lapin pääkaupunkiin suorilla reittilennoilla eri puolilta Eurooppaa. Tämä on huomattu myös Oulussa, missä aiotaan panostaa aiempaa enemmän matkailuun. Rovaniemeä Oulu tuskin silti saa kiinni, koska siltä puuttuu Lappi.