Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Pääkirjoitus

Lap­se­ton kunta ei voi pärjätä pitkään yksin – Pel­ko­sen­nie­mel­lä syn­ty­vyys lä­hen­te­lee jo nollaa

Pelkosenniemellä on riittänyt vielä koululaisia, mutta ikäluokat kutistuvat uhkaavasti. Arkistokuvassa koululaisia saattajineen syksyllä 2021.
Pelkosenniemellä on riittänyt vielä koululaisia, mutta ikäluokat kutistuvat uhkaavasti. Arkistokuvassa koululaisia saattajineen syksyllä 2021.
Kuva: Iiro Kerkelä
Pääkirjoitus // 10.8.2023

Lapin pienimpään kuntaan Pelkosenniemelle ei ole syntynyt tänä vuonna vielä yhtään lasta (LK 9.8.). Jos loppuvuosi jatkuu samaan tahtiin, kirjataan vuosi 2023 kunnan väestötilastoihin kokonaan lapsettomana. Tilanne ei olisi niin dramaattinen, jos kyse olisi vain sattumasta ja harvinaisesta poikkeuksesta syntyvyysluvuissa. Valitettavasti niin ei taida olla. Jo usean vuoden ajan Pelkosenniemelle on syntynyt vuosittain vain 1–5 lasta.

Itä-Lapissa sijaitseva Pelkosenniemi ei toki ole ainoa Lapin kunta, jossa syntyneiden määrä on laskettavissa yhden tai kahden käden sormilla. Esimerkiksi Posiolle ja Enontekiölle on syntynyt tammi-kesäkuun aikana kolme lasta kumpaankin. Pelkosenniemen naapurissa Savukoskella alkuvuoden lapsiluku on neljä.

Pienet lapsimäärät herättävät kunnissa ymmärrettävästi huolta, sillä uudet asukkaat ovat elävän kunnan merkki. Riittävä määrä lapsia on myös laadukkaiden palvelujen edellytys. Pelkosenniemellä lapset aloittelevat paraikaa lukuvuotta uudessa päiväkoti-koulussa, mutta onko uusiin tiloihin enää muutaman vuoden kuluttua tulijoita? Entä onnistuuko kutistuva koulu houkuttelemaan tulevaisuudessa päteviä opettajia?

Uusia asukkaita kunta voi saada myös muuttajista, mutta syrjäseuduilla muuttoliikkeen varaan ei voi kovin paljon laskea. Väestötilastojen valossa iso kysymys kuuluukin: Mihin tarvitaan kuntaa, jos siltä loppuvat ensin lapset ja lopulta asukkaat ylipäätään? Milloin kunta on liian pieni toimiakseen itsenäisenä?

Nämä kysymykset ovat pienissä kunnissa ajankohtaisia paitsi alhaisen syntyvyyden myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi. Merkittävä osa kuntien aiemmista tehtävistä on ollut vuodenvaihteesta lähtien hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi jäi keskittyä ennen kaikkea kasvatus- ja sivistyspalveluihin sekä elinvoiman edistämiseen. Myös kaavoitusasioissa kunnilla on edelleen monopoli jopa sellaisissa seudullisesti vaikuttavissa hankkeissa kuin tuulivoimarakentamisessa ja kaivoksissa. Uutena tehtävänä kunnille ovat siirtymässä työvoimapalvelut, mutta se ei isoa kuvaa muuta. Lapseton kunta ei voi pitkään pärjätä yksin.

Tässä tilanteessa on oikeastaan yllättävää, ettei uusi hallitusohjelma ota kantaa kuntarakenteeseen. Kokoomuksessa Kataisen hallituksen taannoiset puheet kuntauudistuksen välttämättömyydestä ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) ajamasta alle sadan kunnan Suomesta on ilmeisesti unohdettu.

Vuosia kestänyt sote-uudistuksen sorvaaminen hukutti kuntaliitospuheet pitkäksi aikaa alleen, mutta nyt teemaan olisi vähitellen hyvä palata. Ei ole yhdenkään kansalaisen etu, jos hänen kotikuntansa kutistuu toimintakyvyttömäksi.

P.S.

Rovaniemellä on havaittavissa merkkejä kaupungin elinvoimaisuudesta. Kuluvalla viikolla on uutisoitu kahdesta hotellihankkeesta, jotka ovat nytkähtämässä eteenpäin. Rovaniemen vanhaan postitaloon avataan uusi hotelli vielä tämän vuoden aikana. Paikallisella yrittäjällä on takanaan yksi konkurssi, mutta nyt hän on tarttumassa rohkeasti uuteen. Hankkeelle sopii toivoa menestystä.

Osuuskauppa Arinan tornihotellin suunnitelmat ovat puolestaan tulossa kaupunkilaisten nähtäville. Odotettavissa on vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.