Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Lap­pi­lai­set ää­nes­ti­vät ah­ke­ras­ti en­sim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la – ei siis lan­nis­tu­ta lop­pu­suo­ral­la­kaan

Tasavallan seuraava presidentti on Pekka Haavisto tai Alexander Stubb, mutta Lapin ykkössijaa he eivät ensimmäisellä kierroksella ottaneet. Äänestysaktiivisuus osoitti, että suomalaisille presidentin valitseminen on tärkeä asia.

Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä oli vilkas monella äänestyspaikalla. Esimerkiksi Saaren koululla Rovaniemellä äänestysuurna täyttyi tasaisella tahdilla.
Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä oli vilkas monella äänestyspaikalla. Esimerkiksi Saaren koululla Rovaniemellä äänestysuurna täyttyi tasaisella tahdilla.
Kuva: Elli Alasaari

Kansa on puhunut: presidentinvaalien toiselle kierrokselle pääsevät Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Lapissa ensimmäisen kierroksen ykkönen on Jussi Halla-aho, toiseksi eniten ääniä keräsi Pekka Haavisto. Eroa oli lopulta vain muutama sata ääntä. Stubb oli vasta neljäs Oli Rehnin jälkeen.

Haavisto ja Rehn saivat ykköspaikan seitsemässä Lapin kunnassa, Hallo-aho kuudessa kunnassa. Stubb ei kerännyt yhtään ykkössijaa.

Vaali-illan ääntenlaskussa Lapin kärkikaksikko kävi tiukkaa kilpailua. Mielenkiintoista on, miten Halla-ahon ja Rehnin äänestäjät jakautuvat toisella kierroksella.

Uuden presidentin valitseminen on näissä vaaleissa ollut aidosti jännittävää. Vaikka ehdokkaat ovat monista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä olleet samaa mieltä, on eroja löytynyt erityisesti ehdokkaiden arvomaailmasta. Useita vaalitenttejä on syytetty päivänpolitiikan nostamisesta kysymyspatteristoon, sillä tasavallan presidentin ei odoteta sekaantuvan sisäpolitiikkaan. Kysymyksiä on perusteltu juuri arvojohtajuudella ja sillä, ettei varsinaisista presidentin tehtävistä ole ehdokkailla ollut juuri erimielisyyksiä. Myös arvoilla on merkitystä, kun valtiolle etsitään uutta johtajaa.

Tuskin toiselle kierrokselle päässeistä ehdokkaista seuraavien kahden viikon aikanakaan hirveästi eroja revitään. Moni nostaakin valintakriteeriensä kärkeen ehdokkaan arvomaailman, ulosannin ja muun arvottamansa presidentillisyyden.

Sauli Niinistön presidenttikaudella suomalaiset ovat tottuneet pohdiskelevaan ja rakentavaa keskustelua herättelevään valtakunnan keulakuvaan. Ei siis ihme, että tulevaltakin presidentiltä odotetaan samoja asioita. Kun maailmalla kuohuu, kotona turvaudutaan mieluusti vakaaseen hahmoon. On ensiarvoisen tärkeää, että seuraavakin tasavallan presidentti onnistuu yhdistämään suomalaisia.

Presidentin tehtävä ei seuraavan kuuden vuoden aikana ole helppo. Konflikteja ja epäsopua maailmalla riittää jatkossakin. Suomen geopoliittinen merkitys tuoreena Nato-maana korostuu, ja meihin kohdistuu katseita monesta suunnasta. Uusi roolimme edellyttää jatkossakin määrätietoista puolustuspolitiikkaa sekä oman vahvan puolustuskyvyn ylläpitämistä. Silti meillä tulee olla vahva rooli sovittelevana ja rauhaa rakentavana valtiona.

Demokratian kannalta on tärkeää, että suomalaiset ovat kiinnostuneet oikeudestaan äänestää. Suomessa äänensä antoi 74,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Lapissa uurnaan tiputti oman ehdokkaansa numeron 72,2 prosenttia äänioikeutetuista. Se on selkeästi enemmän kuin edellisessä, vuoden 2018 presidenttikisassa (67,4). Tuolloin toki aktiivisuuteen vaikutti toiselle kaudelle valitun Sauli Niinistön suosio: hän keräsi Lapin äänistä 54,5 prosenttia. Vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella lappilaiset äänestivät myös ahkerasti: äänestysprosentti oli 71,6.

Toivottavasti innostus ei laannu, vaikka ehdokkaiden määrä on nyt rajattu kahteen. Ennakkoäänestys käynnistyy jo keskiviikkona ja jatkuu 6. helmikuuta saakka. Varsinainen uusi vaalipäivä on 11. helmikuuta. Samalla vietetään eurooppalaista hätänumeropäivää.

P.S.

Tasavallan presidentin tulee olla koko Suomen presidentti. Valtaosa ensimmäisen kierroksen ehdokkaista vieraili Lapissa jossain kohtaa, mutta aivan kuralle tie ei vaalivankkureiden vuoksi mennyt. Toivottavasti toisella kierroksella molemmilla ehdokkailla on aikaa ja intoa saapua myös pohjoisimpaan maakuntaan. Lappi on tärkeässä roolissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Lisäksi tarjolla on noin 160 000 ääntä – jokainen niistä yhtä arvokas.