Pääkirjoitus: Läm­pe­ne­mi­nen etenee kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la ja se näkyy jo nyt Lapin tal­vis­sa

Yritykset: Tornion Park Hotel vaihtaa omis­ta­jaa

Rikosepäily: Kahden osa­kas­kun­nan rahat ka­to­si­vat Pel­ko­sen­nie­mel­lä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Lapin vä­ki­lu­ku laskee yhä, mutta net­to­muut­to kääntyi po­si­tii­vi­sek­si maa­han­muu­ton an­sios­ta – ve­to­voi­ma on edel­leen maa­kun­tam­me vahvin valtti

Ilman matkailua ja Leviä Kittilä olisi väestökatokunta.
Ilman matkailua ja Leviä Kittilä olisi väestökatokunta.
Kuva: Jouni Porsanger
Pääkirjoitus // 10.6.2023

Ensin hyvät uutiset: Lapin vetovoima kasvaa – yhä useampi haluaisi muuttaa tänne, ja seitsemän kuntaa onnistuikin viime vuonna kasvattamaan väkilukuaan. Sitten huonommat: Lapin väkiluku jatkoi laskuaan myös 2022, koska syntyvyys jäi puoleen kuolleisuudesta.

Asukkaiden määrä nousi viime vuonna kestomenestyjä Rovaniemen ja Kittilän lisäksi Inarissa, Kolarissa, Enontekiöllä, Pelkosenniemellä ja Utsjoella. Muuttovoittoon ylsi muutama muukin kunta, mutta niissä väkiluku ei kasvanut korkean kuolleisuuden takia (LK 9.6.).

Lappiin muutti 2022 enemmän ihmisiä kuin täältä pois, plussaa syntyi lähes 500 henkilön verran. Silti maakunnan väkiluku pienenee edelleen, tällä kertaa noin 700:llä. Nettomuuton nosti positiiviseksi maahanmuutto, sillä Suomen sisäisessä, kuntien välisessä muutossa Lappi hävisi jälleen – koronavuosi 2021 jäi yksittäiseksi tähdenlennoksi.

Lappi ei ole tässä suhteessa poikkeus. Väkiluku kasvaa enää neljässä Suomen maakunnassa ja Ahvenanmaalla.

Syntyneiden määrä on kuolleisuutta korkeampi vain 50 kunnassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kyseisten kuntien määrä putoaa 2030 mennessä 39:een ja 2040 niitä on enää viisitoista. 2022 oli seitsemäs vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

Luvut ovat karuja, eikä kierre liene enää katkaistavissa. Vuoden 2060 loppuun mennessä suomalaisia kuolee suunnilleen 700 000 enemmän kuin syntyy.

Yhteistä Lapin väestöllisille voittajakunnille on se, että niissä kaikissa matkailulla on vahva asema. Ilman matkailua maakunnan väestöllinen tilanne olisi sysisynkkä. Tältä pohjalta onkin vaikea ymmärtää sitä, että maakunnasta löytyy yhä matkailuelinkeinon vähättelijöitä.

Siinä, missä Rovaniemi kasvatti väkilukuaan varsinkin maahanmuuton avulla, Kittilässä kasvu tapahtui etupäässä maan sisäisellä muutolla. Pitäjän vetovoimaa selittää monipuolinen elinkeinorakenne – matkailun lisäksi työpaikkoja tarjoaa kaivosteollisuus.

Pitovoimasta vastaa matkailu, jonka ansiosta kunnalla on tarjota poikkeuksellisen hyvät palvelut tulijoille. Osa tulijoista on saanut muuttokipinän nimenomaan Lapin matkasta. Matkailu onkin kokoaan isompi elinkeino, sillä se toimii myös uusien asukkaiden sisäänheittäjänä.

Kittilän esimerkki ja Lapin vetovoiman vahvistuminen luovat toivoa koko maakuntaan. Kehityksen suunta on yhä käännettävissä.

Viime kädessä kyse on siitä, löytyykö ihmisille työtä ja siitä, löytyykö työpaikkoihin tekijät. Kansainvälisesti tunnettu, monen unelmoima Lappi on molemmissa vahvoilla, kunhan emme sössi, vaan hyödynnämme täysimääräisesti mahdollisuutemme. Niitä meille tarjoaa käynnissä oleva rakennemuutos vihreine siirtymineen.

P.S.

Ruotsikin kärsii hoitajapulasta. Pohjoisessa tilanne meni niin pahaksi, että alueen sairaanhoidosta vastaava Region Norrbotten otti kaikki keinot käyttöön saadakseen tarvittavat sata kesätyöntekijää. Kampanja käynnistyi jo helmikuussa ja sillä tavoitettiin 70 000 alan ammattilaista Suomessa ja Ruotsissa. Houkuttimena käytettiin muun muassa ilmaista Lapin matkaa ja ilmaista asuntoa koko perheelle kesäajaksi. Täky puri hyvin – sadasta uupuu enää noin 20 ja nekin ovat löytymässä (LK 9.6.). Temppu on vapaasti kopioitavissa Suomen Lapissa.