Samaan aikaan kun hyvinvointialueet taistelevat massiivisten alijäämiensä kanssa, rahasyöppöjen sote-palvelujen järjestämisestä irti päässeet kunnat saavat nauttia pitkästä aikaa ylijäämäisistä tuloksista. Ilmiö näkyy myös Lapissa, missä esimerkiksi Rovaniemen kuluvan vuoden tulos on ennusteiden mukaan kahdeksan ja Tornion vajaat seitsemän miljoonaa euroa plussalla.
Samaan aikaan Lapin hyvinvointialueen (Lapha) talous jatkaa syväsukellustaan. Tuorein ennuste lupailee ensimmäiselle Lapha-vuodelle 86 miljoonan euron alijäämää, kun lokakuussa arvio oli vielä 61,4 miljoonaa.
Koko maan hyvinvointialueiden vertailussa Lapha sijoittuu tällä tuloksella kärkipaikalle alijäämän määrässä asukasta kohden – summa on 487 euroa.
Hyvinvointialueiden yhteen laskettu alijäämä on noussut peräti 1,3 miljardiin euroon, kun kuntien ennakoidaan tekevän tänä vuonna yhteensä 2,4 miljardin euron ylijäämäisen tuloksen. Laphan johtajan Jari Jokelan mukaan kyseiset luvut osoittavat, ettei aluetalouden irrottaminen kuntataloudesta onnistunut sote-uudistuksessa suunnitellusti, ja että alueiden menot arvioitiin liian pieniksi (LK 7.11.).
Kaikkien aikojen poliittisesta laskuvirheestä on vaikea olla eri mieltä näiden numeroiden edessä.
Hyvinvointialueiden edeltäjillä, sairaanhoitopiireillä ei ollut isompia taloushuolia, koska piirit saattoivat lähettää laskunsa kunnille. Alati kasvavat sote-menot rasittivat kuntataloutta ja vetivät sen usein miinukselle. Kuntapäättäjät joutuivat etsimään säästöjä saadakseen rahat riittämään myös kunnan muihin menoihin, kuten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.
Nyt säästöjä etsivät aluevaltuutetut, joista moni on myös kotikuntansa valtuutettu.
Vaikka tehtävä on heille tuttu takavuosilta, erojakin löytyy. Enää kyse ei ole omasta kunnasta, vaan koko laajasta maakunnasta, jonka sote-palvelut pitäisi järjestää vieläpä pika-aikataululla niin, että kroonisesti velkaantuvalta valtiolta tuleva, kitsas rahapotti riittää kaikkeen.
Painetta lisää entisestään laki, jonka mukaan aluetalouden on oltava tasapainossa – alijäämät on katettava – kolmen vuoden kuluessa. Jos alue ei onnistu tehtävässä, jota moni asiantuntija pitää mahdottomana, uhkana on alueliitos. Pysyvästi alijäämäisten alueiden on turha haaveilla myöskään investoinneista.
Lapha on käynnistänyt tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman, jonka tavoitteena on sopeuttaa taloutta pysyvästi vähintään 45 miljoonalla eurolla. On selvää, ettei tavoite ole riittävä, vaan säästöjä on etsittävä lisää.
Jos aluepäättäjien joukossa on yhä valtion laupeuteen luottavia, nyt on asennemuutoksen aika. Etelästä on luvassa lähinnä lämmintä kättä, joten homma on hoidettava itse. Isoja sote-päätöksiä ei voi enää lykätä.
P.S.
SAK keskeisine jäsenliittoineen on käynnistänyt poliittisten työtaistelujen aallon, puheenjohtaja Jarkko Elorantaa lainaten "viimeisen varoituksen". Kyse on vuorokauden pituisista lakoista eri yrityksissä ympäri maan. Vaikka lakot on kohdistettu hallituksen työreformeja vastaan, laskun maksavat hallituksen "synteihin" syyttömät, taantuman kanssa taistelevat yritykset ja niiden asiakkaat. Sitä paitsi hallitus ohjelmineenkin on kansanvallan tulos toisin kuin vasemmalle kallistunut ay-liike, joka ottaa poliittisilla lakoillaan valtavan maineriskin.
Oikaisu 10.11. klo 9.05: Pääkirjoituksessa luki aiemmin, että Tornion talouden ennustetaan päätyvän yhdeksän miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tämänhetkinen arvio on kuitenkin vajaat seitsemän miljoonaa euroa ylijäämää.