kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Tilaajille

Ky­ber­va­koi­lun jäljet joh­ta­vat itään – tämän takia pieni Suomi kiin­nos­taa lait­to­man tie­dus­te­lun mah­ti­mai­ta

Suomi on kokoaan kiinnostavampi valtiojohtoista vakoilua harjoittavien maiden silmissä. Suomen kautta yritetään hankkia tietoa EU-asioista, turvallisuuspolitiikasta ja innovaatioista. Vaikka vakoiluun syyllistyviä ei saada oikeuteen, tapausten selvittämisellä on merkitystä, kirjoittaa Lännen Median Jussi Orell uutisanalyysissään.

Jussi Orell
24.03.2021 18:30
Kybervakoilu
Kiina on resurssiensa ja teknologisen osaamisensa vuoksi kärkimaita verkkovakoilussa. Perinteisempää viranomaistoimintaa edustavat poliisit vartioivat Taivaallisen rauhan aukiolla maaliskuun alussa.
Kiina on resurssiensa ja teknologisen osaamisensa vuoksi kärkimaita verkkovakoilussa. Perinteisempää viranomaistoimintaa edustavat poliisit vartioivat Taivaallisen rauhan aukiolla maaliskuun alussa.
Kuva: ROMAN PILIPEY
Analyysi

"Eduskuntaan on kohdistunut syksyllä kyberhyökkäys. Hyökkäys havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Kyberhyökkäyksen seurauksena joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille."

Näin eduskunta totesi tiedotteessaan joulukuun lopulla. Viesti palautti mieleen ulkoministeriöön kohdistuneen verkkovakoilun, josta viranomaiset saivat vinkin ulkomailta alkuvuonna 2013. Tutkinnan aikana paljastui toinen, vakavammaksi kuvailtu tietomurto. Jälkien kerrottiin johtavan "valtiolliseen toimijaan tai toimijoihin".

Kybervakoilu Suomi EU Kiina Eduskunta Analyysi Tietomurrot