Tuoreen PIRLS-lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaislasten lukutaito on yhä länsimaiden huipputasoa. Suomi sijoittui peruskoulun 4.-luokkalaisten luetun ymmärtämisvertailussa viidenneksi edellään vain Singapore, Hongkong, Venäjä ja Iso-Britannia (LK 20.5.).
Tulos on yllättävä, sillä monissa kansainvälisissä vertailuissa suomalaislasten oppimistulokset ovat pudonneet poikkeuksellisen nopeasti. Tämän on katsottu johtuvan perustaitojen – lukemisen ja laskemisen – heikkenemisestä, mikä vaikeuttaa oppimista.
Toki PIRLS-tutkimuksestakin käy ilmi Suomen lukutaitoalamäki. Pisteemme ovat laskeneet edellisestä tutkimuksesta (2016) ja erityisen paljon on kasvanut heikosti lukevien lasten määrä.
Ongelman aitoudesta ei liene epäselvyyttä. Tuorein todiste tästä on Helsingin Sanomien toteuttama kysely (21.5.), johon vastanneista lähes sadasta opettajasta yli 90 prosenttia piti julkisuuteen välittynyttä kuvaa koulun ongelmista kouluarjen todellisuutena – lasten oppimistulokset heikkenevät, keskittymiskyky rapautuu ja mielenterveysongelmat yleistyvät sekä opettajat uupuvat.
Neljä viidestä "HS-koulukomitealaisesta" on sitä mieltä, että eniten oppimistuloksia heikentävät älylaitteiden aiheuttamat keskittymis- ja muut ongelmat. Seuraavana tulevat kotien rooli, vähentynyt lukeminen, oppilaiden kasvanut tuen tarve, oppimisen eriytyminen, jatkuvat koulu-uudistukset, inkluusio ja liian suuret ryhmäkoot sekä koulutusleikkaukset.
Moni opettaja toivoo kouluihin "kännykkäparkkia", missä oppimista häiritsevät puhelimet olisivat koko koulupäivän ajan.
Järjestyssääntö mahdollistaa jo kännyköiden käytön kieltämisen oppi-, muttei välitunnilla. Toiveena on tiukempi laki, joka määrittelee selkeät, yhtenäiset kännykkäohjeet kouluille. Nyt kunnilla, kouluilla ja jopa opettajilla on erilaisia tapoja suitsia ongelmaa.
Tiukempi laki on ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa, missä asia on ollut erityisesti perussuomalaisten agendalla. Muistakin mahdollisista hallituspuolueista on löytynyt kiristykselle kannatusta.
Oppositiokandidaattien joukosta on kuulunut toisenlaistakin viestiä. Väistyvä opetusministeri Li Andersson (vas.) näkee asiassa valvonta- ja rangaistusongelman. Kaikki eivät jaa myöskään näkemystä siitä, että kännykät ovat pääsyy oppimistulosten laskuun. Osa säilyttäisi määräysvallan puhelimen ja muiden digivehkeiden koulukäytöstä opettajalla, koska kyseisiä laitteita käytetään myös opetuksessa.
Paras tieto kännyköiden vaikutuksesta lasten oppimiseen ei ole poliitikoilla, eikä edes opetushallituksella, vaan lapsia opettavilla opettajilla. Päättäjien onkin syytä kuunnella herkällä korvalla kouluissa työskenteleviä ammattilaisia, jos lakeja ollaan tältä osin muuttamassa.
P.S.
Norja käynnistää Tenolla operaation, missä jokeen pyrkivät ei-toivotut kyttyrälohet erotellaan joen luontaisista kaloista, kuten atlantinlohesta ja meritaimenista (LK 23.5.). Tavoitteena on päästä eroon kalasta, jonka Neuvostoliitto istutti aikoinaan Vienanmereen ja Muurmannin rannikolle. Siinä, missä läpimätä neuvostokommunismi kuoli omaan mahdottomuuteensa, kyttyrälohi mätänee yhä Tenon rannoille, ellei vieraslajia saada pois pohjoisen vesistä. Tehtävä kuulostaa yhtä mahdottomalta kuin ajatus Neuvostoliiton kaatumisesta ennen sen kaatumista.