Vielä kaksi vuotta sitten pankit jakoivat asuntolainaa kymmeneksi vuodeksi reilun prosentin korolla. Nyt korko on yli neljä prosenttia ja asiantuntijat uskovat, että viiden prosentin raja ylittyy vielä kuluvan vuoden aikana. Se tietäisi tuhansien eurojen vuotuisia lisäkuluja keskiverto asuntovelalliselle.
Korkojen nousu on yllättänyt monet, eikä ihme. Suomalaiset ehtivät tottua reilussa kymmenessä vuodessa matalaan korkotasoon ja liian moni uskoi sen pysyvyyteen.
Asuntovelallisten suosima 12 kuukauden euribor ylitti helmikuussa 3,5 prosentin rajan ensimmäisen kerran sitten marraskuun 2008. Kahden prosentin raja ylittyi viime vuonna ensimmäisen kerran sitten joulukuun 2011.
Kyseinen euribor on viitekorko yli 90 prosentissa asuntolainoista. Viitekorko ehti olla jopa miinuksella helmikuusta 2016 maaliskuuhun 2022.
Vanhan sanonnan mukaan mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Talousasiantuntijat varoittivat asuntovelallisia jo miinuskorkojen aikana siitä, ettei unelmatilanne jatku loputtomiin. Silti vain harva heistäkään osasi ennakoida muutoksen nopeuden ja rajuuden, josta saamme kiittää pandemian lisäksi Venäjän vuosi sitten aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Sotaa seurannut energiakriisi kiihdytti inflaation ennätysvauhtiin. Euroopan keskuspankki (EKP) on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota korkoaseellaan. Ekonomistit uskovat pohjainflaation kiihtymisen 5,6 prosenttiin merkitsevän sitä, että EKP jatkaa aseensa käyttöä.
Ohjauskorko noussee sekä maalis- että toukokuussa 0,5 ja vielä kesä- ja heinäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaisi 1,5 prosenttiyksikön nousua ohjauskorkoihin, mikä välittyisi myös euribor-korkoihin. Asuntovelallisten onkin jo syytä valmistautua siihen, että asuntolainan korko nousee yli viiden prosentin syksyyn mennessä.
Asuntolainojen kallistuminen yhdistettynä inflaatioon on myrkkyä kotitalouksille. Vaikeinta on perheillä, jotka rohkaistuivat ottamaan matalien korkojen aikana ison velan pitkällä takaisinmaksuajalla, eivätkä korkosuojanneet lainaansa – vain vajaa kolmannes asuntolainoista on korkosuojattu.
Inflaatio on syventänyt monen asuntovelallisen talousahdinkoa. Rahaa kuluu yhä enemmän lainan lisäksi ruokaan, sähköön ja muihin arjen pakkomenoihin, eikä hyväkään palkankorotus kata läheskään kaikkia lisäkuluja.
Lisäksi nuoret aikuiset – asuntovelallisten prototyypit – ovat jääneet kymmenen vuoden ajan tulokehityksessä jälkeen vanhemmista työikäisistä.
Kriisitunnelmien keskelläkin on hyvä pitää mielessä se, että korot ovat saavuttaneet vasta nyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen eli finanssikriisiä edeltäneen tasonsa. Toisin sanoen korkomarkkinat ovat normalisoituneet.
P.S.
Pankit "stressitestaavat" lainahakemukset 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla ja päättävät sen jälkeen, minkä kokoisen asuntolainan myöntävät hakijalle. Testi toimii siinä hetkessä, missä se tehdään, eikä huomioi tulevaa kustannustasoa. Pankkien mukaan testaus toimii mainiosti nykytilanteessakin, eikä sitä tarvitse muuttaa, vaikka 6 prosentin korkotaso lähestyy ja elämisen kulut nousevat. Tosin miinuskoron aikaan asuntovelkaantuneita pankin asiakkaita, joita uhkaa nyt asunnon pakkomyynti, tämä tuskin lohduttaa.