Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Ko­koo­mus ja pe­rus­suo­ma­lai­set ha­luai­si­vat siirtää edus­kun­ta­vaa­lit huh­ti­kuul­ta maa­lis­kuul­le – hel­pom­pi olisi muuttaa vir­ka­mies­ten lomia

Vuonna 2007 eduskuntavaalit käytiin viimeisen kerran maaliskuussa, tuolloin hyvin talvisissa olosuhteissa.
Vuonna 2007 eduskuntavaalit käytiin viimeisen kerran maaliskuussa, tuolloin hyvin talvisissa olosuhteissa.
Kuva: ILKKA KOSKINEN
Pääkirjoitus 5.10.2023

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat viritelleet keskustelua eduskuntavaalien siirtämisestä huhtikuulta maaliskuulle (Uutissuomalainen 3.10.). Sen sijaan hallituskumppanit kristilliset ja rkp sekä oppositiopuolueet eivät innostu asiasta.

Siirtoa kokoomus ja perussuomalaiset perustelevat sillä, että nykyisellä aikataululla lainvalmistelussa ja etenkin budjetin teossa tulee kiire.

Kun puoluekenttä yhä pirstaloituu, on hallitusten kokoaminen muodostunut entistä vaikeammaksi ja hitaammaksi.

Orpon hallitus saatiin kasaan vasta ennätyspitkän 79 päivän väännön jälkeen ennen juhannusta. Tuolloin virkamiehet lähtivät jo kesälomille. Uuden hallituksen lainsäädäntötyö pääsi kunnolla alkuun vasta lomien jälkeen. Ensi vuoden budjettilakien laadinnalla oli lomien jälkeen kova hoppu.

Eri vaalien aikatauluja on Suomessa muutettu usein. Eduskuntavaaleja käytiin pitkään maaliskuussa, mutta vuonna 2010 vaalit päätettiin siirtää huhtikuulle. Perusteluina oli äänestysaktiivisuuden nosto. Ajateltiin, että myös ehdokkailla olisi mukavampi kampanjoida toreilla ja turuilla keväisemmissä olosuhteissa.

Vuoden 2011 jytkyvaalit olivat ensimmäiset huhtikuun kolmantena sunnuntaina järjestetyt eduskuntavaalit.

Eduskuntavaalien ajankohdan siirron jälkeen myös kuntavaalit päätettiin siirtää lokakuun lopulta samaan huhtikuun ajankohtaan. Ajatuksena siis oli, että eduskuntavaalit ja kuntavaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein aina huhtikuussa.

Vuoden 2017 kuntavaalit käytiin ensi kertaa lokakuun sijaan huhtikuussa.

Äänestysaktiivisuus ei ole niinkään kiinni vaalien ajankohdasta, vaan vaalien kiinnostavuudesta. Keskellä tammipakkasia käytävissä presidentinvaaleissa kansa on ollut aktiivisin, kesäkuun lämpöisten kelien europarlamenttivaaleissa laiskin.

Vaalipäivän sää ei enää nykyään ole ratkaiseva tekijä sille, äänestävätkö ihmiset vai eivät. Kun ennakkoäänestys on muuttunut helpoksi, yhä useampi äänestää ennakkoon on sää mikä tahansa. Sikäli vaalien siirrolla maaliskuulle ei olisi merkitystä.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten huolen lainvalmistelun kiireistä ymmärtää. Se ei kuitenkaan ole kestävä peruste muuttaa vaalien totuttua rytmitystä. Helpompi olisi muuttaa virkamiesten lomia.

Monissa maissa vaaleja on niputettu yhteen eikä ripoteltu eri vuosille, näin muun muassa Ruotsissa.

Suomessakin voitaisiin harkita radikaalimpaa uudistusta eli kunta-, alue- ja eduskuntavaalien yhdistämistä samalle kertaa. Tällä päästäisiin siitä, että samat henkilöt eivät enää voisi olla ehdokkaina kolmissa vaaleissa, vaan heidän pitäisi valita, missä oikeasti haluavat vaikuttaa – kuntapolitiikassa, hyvinvointialueella vai eduskunnassa.

P.S.

Kipuilu hyvinvointialueiden rakentamisessa näkyy monin eri tavoin lappilaisten arjessa. Kaikki palvelut ei vielä toimi koko aluetta kattavasti vaan palveluita saa lähinnä vain omasta kotikunnasta kuten ennenkin (LK 4.10.).

Esteenä on tietotekniikka, sillä hyvinvointialueella ei ole yhteistä ajanvarausjärjestelmää eikä tietojärjestelmää. Ivalolaisten ikäihmisten arjessa kipuilu taas näkyy jumppien loppumisena. Nyt selvitellään, onko jumppien järjestäminen kunnan vain hyvinvointialueen tehtävä. Jos se katsotaan ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi, pitää kunnan järjestää jumpat.