Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 1,4 miljardin euron sote-säästöistä on paljastumassa toiveuneksi. Viestit hyvinvointialueilta kertovat jättialijäämistä ja vähintään 1,5 miljardin euron rahoitusaukosta, jonka umpeen kurominen tällä hallituskaudella lienee mahdotonta.
Kallis sote lakisääteisine palveluineen uhkaa romuttaa hallituksen päätavoitteen – julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisen.
Yllätyksenä sote-pommin ei pitänyt tulla kenellekään. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sote-rahoituksen painelaskelmissa todettiin jo keväällä, että alueiden rahatarve on 2022 yhteensä 24,3 miljardia euroa aiemmin arvioidun, noin 22 miljardin sijasta. STM arvioi myös, että kuuden vuoden kuluttua rahaa tarvitaan yli 30 miljardia.
Sote-menoja lisäävät entisestään kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisut ja -harmonisoinnit sekä ostopalveluiden hinnankorotukset ja erikoissairaanhoidon kallistuminen. Ilman niitäkin kulukäyrä sojottaisi ylöspäin, kiitos vanhenevan väestön ja sen myötä kasvavan terveydenhoito- ja vanhuspalvelutarpeen.
Lapin hyvinvointialueella kuluvan vuoden alijäämä noussee lähes 60 miljoonaan euroon (LK 4.9.). Lain mukaan se on katettava kolmessa vuodessa esimerkiksi kustannussäästöillä. Tehtävä on mahdoton, sillä se vaatisi reilusti ylijäämäisiä budjetteja tulevilta vuosilta tilanteessa, missä menot kasvavat jatkuvasti tulopuolta nopeammin.
Eri hallitusten koko 2000-luvun ajan valmistelema sote-uudistus on osoittautunut pahasti valuvikaiseksi. Valtiovetoinen rahoituspohja on rajusti alimitoitettu, eikä siinä ole huomioitu sote-talouden realiteetteja.
Alunperin uudistuksen piti johtaa paitsi miljardisäästöihin myös tasavertaisiin, entistä parempiin sote-palveluihin kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tätä lupasivat kaikki puolueet vielä hyvinvointialuevaalin alla tammikuussa 2021.
Sittemmin säästöpuheet ovat muuttuneet toiminnan tehostamispuheiksi ja nyt näyttää siltä, että sote-palveluja – myös perusterveydenhoitoa – joudutaan karsimaan kaikkialta ja varsinkin maakuntien vähäväkisimmiltä alueilta.
Lain mukaan valtiovarainministeriö käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos alue ei kykene kattamaan alijäämäänsä määräajassa. Se voi johtaa alueiden yhdistämisiin, mikä saattaa olla myös hallituksen tavoite.
Lapissa tämä tarkoittaisi liitosta Pohjois-Pohjanmaahan, jonka talous ei ole yhtään parempi. On helppo ennustaa fuusion seuraukset – sote-valta keskittyisi Ouluun ja sote-palveluja alettaisiin ajaa alas varsinkin pohjoisesta.
Osa sote-asiantuntijoista on jo uuden soten rakentamisen kannalla. Siitäkään ei olisi odotettavissa nopeaa apua, kestihän nykyisenkin soten rakentaminen poliitikoiltamme parikymmentä vuotta.
P.S.
Sote-uudistukseen liittyy muitakin valuvikoja kuin krooninen rahoitusvaje. Outoa on myös se, että moni kansanedustaja ja myös ministeri toimii yhtä aikaa sekä sote- eli verorahan jakajana että pyytäjänä. Tähän joukkoon kuuluu myös pääministeri Petteri Orpo (kok.). Kaksoisrooli kansanedustaja-aluevaltuutettuna herättää kiusallisia jääviyskysymyksiä, joihin vain harvalla poliitikolla on tarjota vastauksia. Kyse on demokratian alennustilasta, johon on tultava korjaus seuraaviin aluevaaleihin mennessä – jos pääset eduskuntaan, jätät aluevaalit väliin.