Onnettomuus: Au­toi­li­ja törmäsi ala­ikäi­seen pyö­räi­li­jään Iva­los­sa ja pakeni pai­kal­ta

Sää: Harmaa loska väistyy pian - ensi viikon hiih­to­lo­ma­lai­sil­le lu­va­taan jo au­rin­koi­sem­pia hiih­to­ke­le­jä

Pääkirjoitus

Ke­mi­jo­ki oy:n suun­nit­te­le­ma pump­pu­voi­ma­la­han­ke lähes kol­min­ker­tais­tai­si Ke­mi­joes­ta saa­ta­van sää­tö­voi­man määrän – jät­ti-in­ves­toin­tia puol­ta­vat monet tekijät

Kemijoki oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja.
Kemijoki oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja.
Kuva: Anssi Jokiranta
Pääkirjoitus // 29.4.2023

Kemijoki oy on palaamassa vesivoimalaitosrakentajaksi, eikä kyse ole Sierilästä. Jokiyhtiö aikoo rakentaa Kemijoen vesistöön viisi 200–600 megawatin (MW) pumppuvoimalaa, jotka tuottavat lähes 2 000 MW lisää säätövoimaa ja lisäävät maamme vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 MW:lla (LK 27.4.).

Se olisi enemmän kuin yhtiön kaikkien 20 vesivoimalaitoksen yhteen laskettu nimellisteho (1 166 MW). Jätti-investoinnin hinta on huimat 2–3 miljardia euroa.

Vastaavan kaltaista vihreän siirtymän investointia ei ole nähty Suomessa aiemmin. Pumppuvoimala on sinänsä vanha keksintö, joita on rakennettu erityisesti vuoristoisiin maihin. Voimala koostuu ylä- ja ala-altaasta sekä maan sisälle louhitusta kanavasta, jonka kautta vesi kulkee turbiinihallin läpi.

Pumppuvoimala tuottaa sähköä, kun sen kysyntä on korkealla. Vähäisen kysynnän aikana laitos pumppaa veden takaisin yläaltaaseen. Tuotannon hyötysuhde on peräti 80 prosenttia.

Osana vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta Suomeen rakennetaan parhaillaan runsaasti tuulivoimaa. Se, kuten myös aurinkovoima, tarvitsee tuekseen säätövoimaa, jonka merkittävin lähde on vesivoima. Ilman riittävää säätövoimakapasiteettia – siitä on jo pula – sähkön hinta voi vaihdella holtittomasti, vaikka tuotantokapasiteettia olisi riittävästi.

Pumppuvoimala vakauttaa sähkön hinnan vaihtelua ja turvaa sähköjärjestelmän toimintaa.

Lappi on suuri säätövoiman tuottaja Suomessa. Pumppuvoimaloiden myötä maakunta nousee roolissaan uudelle tasolle.

Vaikka pääosa taloushyödystä valuu jokiyhtiön omistajille, kuten Fortumille ja UPM:lle, kyse on kotimaisista toimijoista ja tasapainoinen sähköjärjestelmä on myös lappilaisten etu. Rakentamisvaiheessa voimalat tuovat työtä pohjoiseen ja valmistuttuaan kiinteistöverotuloja kuntiin.

Jokiyhtiö tavoittelee luvitusvaiheen käynnistämistä vielä kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on, että pumppuvoimalat tuottavat sähköä 2030-luvulla. Yhtiö on kaavaillut voimaloita nykyisten voimalaitostensa läheisyyteen, mahdollisesti Sodankylään, Kemijärvelle ja Rovaniemelle.

Vesivoiman rakentaminen on osoittautunut vaikeaksi nykypäivänä – valitukset ovat todennäköisiä ja valitusprosessit pitkiä. Voisi kuvitella, että maanalaiset pumppuvoimalat herättävät vähemmän vastustusta kuin vesivoimalapadot laajoine patoaltaineen. Pumppuvoimalan yläallas tarvitsee suunnilleen yhtä suuren tilan kuin 1–2 tuulivoimalaa.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että pumppuvoimalat parantavat puhtaan ja edullisen energian saatavuutta, mikä tekee Suomesta entistä houkuttelevamman kohteen vihreille investoinneille. Niitä tarvitaan kipeästi, jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme palveluineen.

P.S.

Kemijoki oy:llä on kokemusta siitä, kuinka vaikeaa voimalaitosrakentaminen on 2000-luvun Suomessa. Hyvä esimerkki tästä on Sierilä, jota jokiyhtiö on suunnitellut keskiseen Kemijokeen 1996 lähtien. KHO vahvisti vesivoimalaitoksen rakentamisen mahdollistavan vesitalousluvan 12 vuoden lupaprosessin jälkeen 2017, mutta valitukset ovat jatkuneet senkin jälkeen ja hanke on yhä jäissä. Uuden hallituksen tärkeiden tehtävien listalle on nostettava myös lupaprosessin järkeistäminen niin, ettei Suomi ammu itseään jatkuvasti omaan jalkaansa.