Kemijoki oy on perustellut yllättävää Sierilä-käännöstään kustannussyillä. Voimalaitoksen hinta on kolminkertaistunut lähes 20 vuotta kestäneen lupaprosessin aikana, eikä taloudellisia edellytyksiä hankkeen toteuttamiselle enää ole. Silti yhtiö aikoo jatkaa pumppuvoimalahankkeidensa edistämistä, vaikka niidenkin hinta on jo eri tasolla kuin 2000-luvun alussa ja ehtii vielä nousta valituksia suurella todennäköisyydellä poikivan lupaprosessin myötä.
Jokiyhtiö kertoi viime keväänä suunnitelmistaan rakentaa Kemijoen vesistöön viisi 200–600 megawatin (MW) pumppuvoimalaa. Ne tuottaisivat lähes 2 000 MW säätövoimaa ja lisäisivät vesivoiman säätökykyä Suomessa jopa 4 000 MW:lla. Se olisi enemmän kuin Kemijoki oy:n kaikkien 20 vesivoimalaitoksen yhteen laskettu nimellisteho, 1 166 MW.
Hintaa pumppuvoimalahankkeille kertyisi 2–3 miljardia euroa – tämän hetken arvion mukaan. Entä jos hanke saisi lupansa kuntoon vasta 20 vuoden kuluttua?
Vaikka pumppuvoimala on ikivanha keksintö, Suomeen sellaista ei ole vielä rakennettu. Kemijoki oy on katsellut ensimmäiselle laitokselle paikkaa Kemijärven Ailangantunturilta, minne on määrä rakentaa noin neliökilometrin kokoinen vesivarasto.
Sillä, kuten myös Kemijoen kasvavilla virtaamavaihteluilla olisi vaikutuksia luontoon jopa saman verran kuin Sierilällä, jota suunniteltiin jo rakennettuun Kemijokeen. Sierilästä saatavat taloudelliset hyödyt arvioitiin kymmenkertaisiksi vahinkoihin verrattuna – silti hanke ajautui valituskierteeseen. Tämä ennakoi pumppuvoimaloidenkin lupaprosessille vaikeuksia.
Pumppuvoimala koostuu ylä- ja ala-altaasta sekä maan sisälle louhitusta kanavasta, jonka kautta vesi kulkee turbiinihallin läpi. Voimala tuottaa sähköä korkean kysynnän aikana. Kun kysyntää on vähän ja sähkö halpaa, laitos pumppaa veden takaisin yläaltaaseen. Tuotannon hyötysuhde on huimat 80 prosenttia.
Pumppuvoimala tasoittaisi pörssisähkön hintapiikkejä, jollainen koettiin Suomessa viimeksi viime viikolla. Jo yksi voimala olisi estänyt sen. Pumppuvoimaloista hyötyisivät myös tuuli- ja aurinkovoiman tuottajat, koska Kemijoki oy ostaisi halvan sähkön aikana niiden sähköä.
Pumppuvoimaloiden kuten myös perinteisten vesivoimaloiden tarjoama säätövoima on elintärkeää sähköjärjestelmällemme tasapainolle. Jos ja tässä tapauksessa kun säätövoimaa ei ole tarpeeksi, sähkön hinta voi vaihdella holtittomasti, vaikka tuotantokapasiteettia olisi riittävästi, kuten Suomessa on.
EVP Energia kertoi syksyllä luopuvansa Pyhäsalmen kaivokseen suunnittelemastaan pumppuvoimalahankkeesta investointi- ja rahoituskustannusten hurjan nousun takia. Aiemmin vastaavat hankkeet ovat pysähtyneet luontoarvoihin, jotka ovat tehneet luvituksesta paitsi hidasta myös vaikeaa.
Kemijoki oy:llä onkin Ailangantunturia korkeampia vuoria ylitettävänään, jos se aikoo saada pumppuvoimalahankkeensa maaliin asettamassaan aikataulussa. Ensimmäisen voimalan on määrä tuottaa sähköä jo 2030-luvulla.
Vihreän siirtymän suurin este on ihminen, joka haluaa päästä fossiilisista polttoaineista eroon ympäristöä kuormittamatta – mikä on mahdotonta. Hiilivoimaloiden, liikenteen ja muiden saastuttajien korvaaminen ei onnistu ilman uusia kaivoksia, voimaloita ja muuta, ympäristöä väistämättä kuormittavaa rakentamista. Pumppuvoimala on tästä hyvä esimerkki. Se parantaa puhtaan energian saatavuutta ja tekee Suomesta houkuttelevan kohteen vihreille investoinneille, joita ilman maailma ei pelastu. Jos kaikelle rakentamiselle sanoo ei, lopputuloksena on käsistämme karannut ilmastonmuutos.