Kau­neu­si­han­teet ottavat nyt ta­ka­pak­kia – miksi laihuus on taas muo­dis­sa?

Kuva: Aino Kuoksa

Elokuva-, tv- ja musiikkialan palkintogaaloja ympäröivissä keskusteluissa ovat viimeisen vuoden aikana korostuneet havainnot laihtuvista Hollywood-tähdistä. Yhä useampi julkisuuden henkilö vaikuttaakin ihannoivan kapeaa vartaloa, joka on kaukana kymmenen vuoden takaisesta kehopositiivisuuspuheesta. Sosiaalisessa mediassa pinnalla ovat puolestaan hoikka, mutta urheilullinen “ballet body” sekä 1990-luvun mallien ulkonäköä ihannoiva “heroin chic” -estetiikka.

Visuaalinen kulttuuri muovaa kehoihanteita

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan elämme visuaalisessa, eli kuviin perustuvassa kulttuurissa. Erityisesti länsimaissa ajatellaan vahvasti, että ulkonäkö viestii yksilön persoonasta. Visuaalinen kulttuuri, kuten lehdet, elokuvat, musiikkivideot ja sosiaalinen media taas määrittelevät millainen ulkonäkö on haluttavaa. Vuosituhannen vaihteessa ihannoitiin kapeaa ja androgyyniä kehoa, jota edustivat muun muassa aikansa supermallit.

2010-luvulla laajalti ihmisten tietoisuuteen levinnyt kehopositiivisuusliike onnistui muovaamaan kauneusihanteita yhä sallivampaan suuntaan ja monipuolistamaan erilaisten kehojen näkyvyyttä.

Edistyksestä huolimatta laihan kehoihanteen paluusta on raportoitu niin kansainvälisessä, kuin kotimaisessakin mediassa. The New York Times kirjoittaa muotimaailman palanneen takaisin nollakokoisiin malleihin, vaikka alaa painostettiin monimuotoisuuteen 2020-luvun alussa. Vogue Businessin tuorein inklusiivisuusraportti osoittaa, että kokoihin liittyvä monimuotoisuus on muotiviikkojen näytöksissä hyvin vähäistä. The Washington Postin muutaman vuoden takaisessa artikkelissa puolestaan kerrotaan, kuinka plastiikkakirurgian ja hyvinvointialan ammattilaiset kokevat kehopositiivisuuden vaihtuneen laihuuden ihannointiin.

Lihavuuslääkkeet ovat tehneet läpimurron

Hollywoodia seuraavalle kehoihanteen murros ei tule yllätyksenä. Useat julkisuuden henkilöt ovat pudottaneet painoaan huomattavan paljon ja nopeasti. Kehoihanteen kaventumiseen on vaikuttanut keskeisesti uusien lihavuuden hoitoon käytettyjen lääkkeiden läpimurto. Sellainen on esimerkiksi Ozempic, joka on alun perin tyypin 2 diabetekseen kehitetty lääke.

Lihavuuslääkkeiden yleistyminen on normalisoinut laihdutusta ja tehnyt siitä helpompaa. Kehopuheen murrosta käsittelee Hannele Harjusen ja Anna Puhakan tutkimusartikkeli, jonka mukaan media on ollut olennaisesti osana lihavuuslääkkeiden markkinointia. Lukuisat aikakauslehdet, kuten People ja Today ovatkin raportoineet Ozempicin avulla nopeasti laihtuneista Hollywood-tähdistä.

Kuva: Aino Kuoksa

Sosiaalinen media vääristää nuorten kehonkuvaa

Lifestyle-lehti Dazed puhuu ilmiöstä “kauneusihanteiden taantumana”, joka näkyy sosiaalisessa mediassa laihuuden ja konservatiivisen estetiikan ihannoimisena. Tällaiset trendit leviävät herkästi sosiaalisessa mediassa, johon esimerkiksi videopalvelu Tiktok joutui kesällä puuttumaan kieltämällä #skinnytok -tunnisteen käytön. Kansainvälisen syömishäiriöliiton mukaan skinnytok-ilmiöllä viitataan sosiaalisen median sisältöön, joka ihannoi äärimmäistä laihuutta.

Sisältö yhdessä Tiktokin koukuttavan algoritmin kanssa altistaa erityisesti nuoria sairastumaan syömishäiriöihin. Esimerkiksi Ylen julkaisemassa selvityksessä Tiktok alkoi nopeasti suositella laihuutta ihannoivaa sisältöä toimituksen luomalle 15-vuotiaan naisen tilille. Skinnytok-ilmiö on huomioitu myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvityksessä, joka käsittelee sosiaalisen median ja digitaalisen arjen roolia lasten, nuorten ja perheiden elämässä. Selvityksen mukaan se lukeutuu yhdeksi erittäin haitallisen sisällön trendiksi, johon on kuitenkin hankala puuttua.

Dazedin mukaan nykyiset kauneusihanteet kuvastavat konservatiivisen politiikan nousua, joka ihannoi perinteisiä sukupuolirooleja ja kauneusstandardeja. Samalla se kuitenkin sulkee ulos lihavat, rodullistetut ja ei-binääriset kehot.

Kehotrendien yhteiskunnallista ulottuvuutta korostetaan myös Helsingin Sanomien artikkelissa. Lihavuus- ja kehotutkija Hannele Harjusen mukaan valtaa ja rahaa omaava osa väestöstä hallitsee aina muodin muuttumista. Karusta tilannekuvasta huolimatta laihuutta ihannoivalle kulttuurille löytyy vastavoimia niin sosiaalisesta mediasta, kirjoista kuin sarjakuvistakin. Hyvinvointiamme määrittelee lopulta ulkonäköä enemmän se, miten kehomme palvelee meitä itseämme.