Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Kan­san­val­lan juh­la­vii­kot alkavat kes­ki­viik­ko­na – pi­täi­si­kö säh­köis­tä ää­nes­tä­mis­tä edistää uu­del­leen?

Ennakkoon äänestäminen on helppoa, sillä se ei ole paikkasidonnaista. Voisiko äänestämisen kynnystä entisestään madaltaa sähköisellä äänestämisellä? Viime vuosina asiaa ei ole edistetty.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona.
Kuva: Anssi Jokiranta

Presidentinvaalien ennakkoäänestys käynnistyy keskiviikkona. Jaossa on noin 4,3 miljoonaa ääntä.

Presidentinvaaleissa ennakkoäänestys on ollut suosittu tapa äänestää. Esimerkiksi edellisissä vuoden 2018 presidentinvaaleissa ennakkoon äänesti 52,5 prosenttia äänioikeutetuista. Viime kevään eduskuntavaaleissa ennakkoon äänesti 40,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Suomessa äänestäminen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä monet ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat esimerkiksi kauppojen tai muiden sellaisten tilojen yhteydessä, joissa arkisin asioidaan muutoinkin.

Ennakkoäänestyksen sisältävä uusi vaalilaki tuli voimaan vuonna 1970. Äänestäminen helpottui entisestään, kun ennakkoäänestyksen järjestäminen siirtyi kunnille. Tuolloin äänestyspaikat siirtyivät muun muassa kirjastoihin ja kauppakeskuksiin.

Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Sekin helpottaa äänestämistä, että jokainen äänioikeutettu voi valita ennakkoäänestyspaikkansa. Kotipaikka ei sido.

Oman kansalaisoikeuden hyödyntäminen on tehty helpoksi, mutta voisiko sitä entisestään sujuvoittaa?

Sähköinen äänestäminen ei ole ollut viime vuosina tapetilla. Sitä puuhattiin Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta Sipilän hallitus linjasi vuonna 2016, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys kaikissa vaaleissa. Oikeusministeriön työryhmän vuonna 2017 valmistuneessa loppuraportissa ajatus tyrmättiin: varmennettavuus ja vaalisalaisuuden samanaikainen takaaminen koettiin ongelmalliseksi. Työryhmä näki riskien olevan hyötyjä suuremmat.

Sittemmin asiaa ei ole aktiivisesti edistetty.

Monissa Euroopan maissa sähköistä äänestystä on kokeiltu. Esimerkiksi Virossa nettiäänestäminen on valtiollisissa vaaleissa ollut maan tapa jo pitkään. Suomi on kärkimaita digitaalisuuden hyödyntämisessä. Voisiko verkossa tapahtuvan äänestyksen mahdollisuuksia pohtia uudelleen, sillä hoidamme jo nyt monia tärkeitä arjen asioita digitaalisesti? Uusien äänestämistapojen mahdollistaminen madaltaisi osallistumisen kynnystä. Sähköinen äänestäminen ei yksin ratkaisisi huolta äänestysaktiivisuuden laskusta, mutta helpottaisi äänestämistä erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla.

Toki riskit on tiedostettava. Esimerkiksi verkossa tapahtuvaan äänestykseen niitä liittyy paljon, sillä sähköinen äänestäminen olisi houkutteleva kohde erilaisille hyökkäysyrityksille. Myös henkilökohtaisen päätelaitteen äärellä äänestäminen luo uhkakuvia: säilyykö vaalisalaisuus ja voisiko osa äänestäjistä kokea painostusta?

Sähköistä äänestämistä olisi kuitenkin hyvä kehittää ja testata uudelleen pienimuotoisesti. Toimivan ja luotettavan sähköisen äänestysjärjestelmän kehittäminen voisi olla vientituote.

Tärkeintä on säilyttää luottamus: järjestelmän on oltava luotettava. Sellainen, ettei uskottavaa epäilyä vaalivilpistä jälkikäteen voi esittää, jos vaaliprosessi on oikeasti sujunut rehdillä tavalla.

P.S.

Presidenttiehdokkaat osallistuivat perjantaina Hjallis Harkimoa lukuun ottamatta Lapin Kansan ja Kalevan järjestämään vaalitenttiin. Esillä olleista pohjoisista kysymyksiä ehdokkaiden välille ei suuren suuria eroja löydetty. Oli hyvä kuulla, että jokainen paikalla ollut ehdokas koki tärkeäksi pohjoisen kehittämisen ja asuttuna pitämisen. Aluepolitiikan hämmentäminen ei suoraan presidentin valtaoikeuksiin kuulu, mutta hänellä on merkittävä rooli arvovaltaisena julkisen keskustelun herättelijänä. Ja toki presidentin tehtäviin kuuluu viennin edistäminen ja Suomen investointimahdollisuuksien esittely.