Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoo, että sodan mahdolliset vaikutukset Suomen huoltovarmuudelle ovat hallittavissa.
Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta välilliset vaikutukset tuntuvat meilläkin asti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko Euroopan tasapainoa.
− Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua ja näin on jo tehty ja tehdään koko ajan. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja -materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä, Känkäinen sanoi työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Suomen huoltovarmuus perustuu HVK:n tiedotteen mukaan kolmeen pääkohtaan:
1. Materiaalisen varautumisen velvoitteet ja käytänteet (velvoite-, turva- ja varmuusvarastot), joilla ostetaan häiriötilanteissa aikaa sopeutua. Suomessa varastoidaan viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuotipolttoaineita ja viljaa vähintää kuuden kuukauden kulutusta vastaava määrä. Varastoja täydennetään tilanteen mukaan. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy 3–10 kuukauden varastointivelvoite.
2. Kriittisten toimijoiden/infrastruktuurin kyvykkyys sietää ja torjua häiriöitä. Tätä kykyä pitävät yllä muun muassa yhteiset harjoitukset erilaisten tilanteiden varalle sekä selkeät varautumiskäytännöt.
3. Huoltovarmuusrahastoon, jossa ovat mukana varmuusvarastoidut materiaalit ja kassavarat, joiden avulla voidaan tarvittaessa nopeastikin reagoida erilaisiin tarpeisiin.
Huoltovarmuus on tiedotteen mukaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vettä ja sähköä on käytettävissä, kaupoissa on ruokaa ja tietoliikenneyhteydet toimivat. Kriisi- ja häiriötilanteita ei pystytä välttämättä estämään, mutta niitä voidaan rajata ja vahinkoja korjata.
− Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla. Kun akuutti kriisi on vähän asettunut ja eduskunta saa syksyllä huoltovarmuusselonteon käsiteltäväkseen, on syytä käydä keskustelu siitä, mille tasolle haluamme Suomen varautumisen asettaa muuttuneessa tilanteessa, Känkänen toteaa.