Kuntatalouteen tuli tänä vuonna historiallinen muutos, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Tämä on tarkoittanut kunnille muun muassa valtionosuuksien huomattavaa vähenemistä ja verotulojen merkityksen kasvua.
Uusi suuri muutos tulee eteen jo vuonna 2025, kun työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kunnille. Samalla kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee.
Kunnissa odotettiinkin uutta hallitusohjelmaa hieman huolestuneena. Pelkona oli, että hallitusohjelma voi tuoda kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita, ennen kuin entisiinkään muutoksiin on ehditty sopeutua. Samoin pelättiin hallitusohjelmaan sisältyvän sopeutusohjelman vaikutusta kuntien muutenkin niukkaan talouteen.
Hallitusohjelman suorat vaikutukset kuntatalouteen näyttävät kuitenkin Kuntaliiton mukaan maltillisilta. Lisäksi ohjelmaan sisältyy monia periaatteellisia tavoitteita, jotka ovat kuntien kannalta myönteisiä.
Yksi keskeisistä tavoitteista on kuntia koskevien normien purkaminen ja keventäminen. Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen sääntelyä aiotaan karsia vaarantamatta kuitenkaan perustuslain mukaisia palveluita ja yhdenvertaisuutta.
Normien purkaminen vahvistaa kuntien itsehallintoa, mitä Kuntaliittokin on tavoitellut. Lisäksi se antaa mahdollisuuden kuntien erilaistumiseen. Hallitusohjelmassa linjataan, että kun kuntien erilaisuus tunnistetaan, kukin kunta pystyy paremmin palvelemaan alueensa väestöä.
Kuntien rahoituksessa itsehallinnon vahvistaminen näkyy yleiskatteellisten valtionosuuksien painottamisena korvamerkittyjen valtionavustusten sijasta. Kunta voi siis itse päättää valtionosuuksiensa käytöstä samalla tavalla kuin verotuloistaankin.
Hallitusohjelman verolinjausten arvioidaan kokonaisuutena vahvistavan kuntien veropohjaa. Merkittävin muutos on maapohjan verotuksen kiristäminen ja sen erottaminen yleisestä kiinteistöverosta.
Isossa kuvassa hallitusohjelma korostaa kuntien tehtävää elinvoiman edistäjänä. Maakuntien keskuskaupungeille, kuten Rovaniemelle, hallitusohjelma antaa erityisroolin "alueellisen elinvoiman, sivistyksen ja osaamisen luomisessa".
Yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen kuntia kannustaa jo sekin, että jatkossa ne joutuvat kantamaan suurempaa rahoitusvastuuta työttömyysturvasta. Lupaavaa on, että hallitusohjelmassa tavoitellaan myös kuntien ja kaupunkien investointikyvyn vahvistamista. Auki kuitenkin jää, kuten monen muunkin tavoitteen suhteen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
P.S.
Normien purkaminen ja kuntien erilaisuuden salliminen ovat hallitusohjelman hienoja tavoitteita, joihin ei vielä sisälly keinoja tai konkretiaa. Sen vuoksi on vaikea arvioida, kuinka suurta liikkumavaraa kunnille on luvassa ja mitä se tarkoittaa kuntalaisten palveluille.
Koko hallitusohjelmaan onkin toistaiseksi suhtauduttava varauksella: se on toiveiden tynnyri, jonka toteutuminen vaatii paljon työtä. Ennen kaikkea hallitusohjelman toteutuminen vaatii, että hallitus pysyy pystyssä. Tällä hetkellä se ei näytä täysin varmalta.