tähtijuttu: Saa­me­lais­kä­rä­jien päätös ei muut­ta­nut Lapin kan­san­edus­ta­jien nä­ke­myk­siä – Markus Mus­ta­jär­veä kui­ten­kin as­kar­rut­taa, onko Avas­ka­rin mieli muut­tu­nut

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 3. päivän luukku tästä

Hal­li­tus vetää hä­tä­jar­rus­ta, ko­ronapas­si osit­tain pois käy­tös­tä kol­mek­si vii­kok­si

Ministeri Kiuru: Rajoitusten tarkoitus on vähentää nimenomaan aikuisten kontakteja.

Helsinki

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan tarvittavat koronarajoitustoimenpiteet käynnistävät käytännössä hätäjarrumekanismin. Kaikki hätäjarrun kriteerit täyttyvät tällä hetkellä hänen mukaansa selvästi. Hallitus tekee asiasta periaatepäätöksen myöhemmin tänään.

Hätäjarruun kuuluu useita toimenpiteitä, joita epidemian pahimmille eli leviämisalueille suositellaan. Kiurun mukaan nykyisten rajoitusten tarkoitus on vähentää nimenomaan aikuisten välisiä kontakteja.

– Olemme aiemmin linjanneet, että hätäjarru käynnistyy, jos epidemiologinen tilannekuva heikentyy, palvelujärjestelmän haasteet kasvavat, ihmisten rokotesuoja heikentyy ja meillä on uuden virusmuunnoksen aiheuttama merkittävä riski, Kiuru sanoi hallituksen lehdistötilaisuudessa, jossa kerrottiin koronatilanteesta ja uusista rajoituksista.

Kiurun mukaan kahden viikon päästä aletaan systemaattisesti katsoa, miten nyt kerrotut toimet ovat purreet.

– Jos tämä tuleva hyökyaalto on suuruusluokaltaan sellainen kuin muissa maissa, on tärkeää suojautua ja siksi näitä suojavalleja on nyt rakennettu viimeisten päivien aikana, Kiuru sanoi viitaten koronaviruksen omikronmuunnoksen leviämiseen eri maissa.

Hallitus kokoontui eilen lähes seitsemäksi tunniksi neuvotteluihin pohtimaan koronatilannetta ja tarvittavia rajoituksia. Huolta on viime aikoina lisännyt etenkin nopeasti leviävä omikronmuunnos. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi jo myöhään illalla toimittajille hallituksen keskeisistä päätöksistä.

Koronapassin käyttöä rajoitetaan

Osana tuoreita rajoituspäätöksiä hallitus on siis linjannut, että koronapassin käyttö lopetetaan ensi viikon tiistaista alkaen kolmeksi viikoksi esimerkiksi massatilaisuuksissa, joissa istumapaikkoja ei ole määritelty. Koronapassin käytön rajoitukset koskevat leviämisalueiden kohtalaisen ja korkean riskin tilaisuuksia ja tiloja.

– Näihin tilaisuuksiin ei siis enää pääsisi edes koronapassilla, kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tiedotustilaisuudessa.

Suomessa alueet neljää lukuun ottamatta ovat leviämisalueita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jakanut erilaiset tapahtumat matalan, kohtalaisen tai korkean riskin tilaisuuksiksi. Niin sanottu matalan riskin kulttuuri- ja urheilutoiminta voi hallituksen linjauksien mukaan lähtökohtaisesti jatkua.

Kurvisen mukaan esimerkiksi elokuva- ja teatterinäytöksiä, konsertteja ja urheiluotteluita, joissa on numeroidut tai nimetyt istumapaikat, voisi edelleen järjestää koronapassilla niin kuin tälläkin hetkellä. Kurvinen myös sanoi, että monen suomalaisen jouluperinteisiin kuuluu esimerkiksi joulukirkko.

– Joulukirkkoon tai muihin joulun hengellisiin tapahtumiin liittyen totean, että niitä voidaan edelleen järjestää ja voi mennä joulukirkkoon.

Hallituksen tuoreet koronalinjaukset eivät Kurvisen mukaan myöskään estä kirkollisten toimitusten kuten häiden ja hautajaisten järjestämistä.

Hallitus suosittaa kaikille kotitestin tekemistä aina, kun menee tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Aluehallintovirasto tai kuntien terveysviranomainen voi päättää tiukemmista rajoituksista kuin hallitus linjaa. Se voi esimerkiksi rajoittaa myös matalan riskin toimintaa, jos alueella on tartuntaryppäitä. Muutamalta alueelta onkin jo tullut tai tulossa lähiaikoina hyvinkin tiukkoja toimia aluehallintovirastojen päätöksellä.

Ravintolarajoitukset kiristyvät

Ravintoloiden aukioloa ja anniskelua rajoitetaan lisää. Hallituksen linjauksen mukaan ravintolat menevät jo jouluaattona kiinni kello 22, jolloin anniskelu päättyy kello 21. Tämän jälkeen aukioloa ei ole enää mahdollista jatkaa koronapassilla, kuten aiemmin on voinut tehdä.

Jouluaatosta alkaen ravintolat, joissa ei anniskella, eivät voi olla auki ilman koronapassia kello kuuden jälkeen. Koronapassi tulee käyttöön siis myös esimerkiksi hampurilaispaikkoihin, kahviloihin ja pizzerioihin, jos ne ovat auki kello kuuden jälkeen. Ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä myös koko aukioloajan koko Suomessa.

Ensi tiistaina ravintolarajoituksia kiristetään entisestään niin, että anniskeluravintoloiden aukiolo päättyy klo 18 ja anniskelu kello 17. Asiakaspaikkamäärä on puolet sallitusta.

Ravintoloiden rajoitukset ovat voimassa 20. tammikuuta asti eli noin kolme viikkoa.

THL arvioi lausunnossaan tiistaina, että ravintolarajoitukset ovat tehokkain tapa hillitä pahenevaa epidemiatilannetta.

Ravintolatoiminnan rajoittamisesta päättää valtioneuvosto.

Korkeakouluihin suositellaan etäopetusta tammikuun alussa

Lisäksi hallitus suosittaa, että kaikissa korkeakouluissa oltaisiin etäopetuksessa 16. tammikuuta asti. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta.

Suomalainen järjestelmä on sellainen, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät itse toimivatko lähi- vai etäopetuksessa, Kurvinen huomautti.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto kertoo siirtyvänsä etäopetukseen ja etätyösuositukseen hallituksen suosittelemaan päivään asti. Kampusten tilat pidetään kuitenkin edelleen avoimina.

Osa kouluista aloittaa opetuksen vasta 17. tammikuuta tai sen jälkeen, joten suositus ei Kurvisen mukaan silloin koske niitä.

Ennakkotesti vaaditaan myös Euroopasta tulevilta

Myös sisärajavalvonta palautetaan Suomen rajoille ensi tiistaista alkaen. Schengen-alueelta ja EU:sta tulevilta vaaditaan todistus rokotuksista tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista ja alle 48 tuntia vanha koronatestitulos. Sama vaatimus tuli voimaan jo Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville eilen.

Negatiivista testitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisilta tai pysyvästi Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta tai välttämättömän maahantulon vuoksi saapuvalta.

Varhaiskasvatuksen suositukset tiukkenevat

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja THL suosittelevat, että varhaiskasvatus järjestettäisiin niin, ettei lapsiryhmiä sekoiteta tai yhdistetä. Suositus koskee myös henkilöstöä.

Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voisi kuitenkin vaihtua, jos opetusta ei voida muuten toteuttaa.

– Ryhmät pidetään pääsääntöisesti erillään eikä isoja tilaisuuksia järjestetä, kertoi opetusministeri Li Andersson (vas.) tiedotustilaisuudessa.

Jos päiväkotien tai koulujen juhliin osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia tai oppilaita, ne tulkitaan yleisötilaisuuksiksi. Tällöin tilaisuuksissa tulee noudattaa paikallisia ja alueellisia määräyksiä.

– On hallituksen yhteinen periaate, että lasten rajoituksia kiristetään vasta kun kaikki muut toimet on kokeiltu, Andersson sanoo.

THL on linjannut, että lapsia koskevia rajoituksia tulisi ottaa käyttöön vasta viimesijaisena keinona.

– Sillä, että lasten ja nuorten kontakteja vähennettäisiin esimerkiksi koulusuluilla tai lomien pidentämisellä, ei ole merkittävää vaikutusta epidemian kulkuun. Suurin merkitys on sillä, mitä sosiaalisesti aktiiviset aikuiset tekevät, THL arvioi lausunnossaan hallituksen neuvottelujen alla.