Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Hal­li­tuk­sen ja ay-liik­keen välinen tais­te­lu ei tule päät­ty­mään kum­man­kaan voit­toon – viisas antaisi jos­sa­kin periksi ja etsisi sitä kautta komp­ro­mis­sia

Ei mitään uutta työmarkkinarintamalta – viime syksynä käynnistynyt asemasotavaihe jatkuu. Ay-liike ja Suomen hallitus ovat pysytelleet poteroissaan. Neuvotteluyhteyttä ei ole ja poliittiset työtaistelut jatkuvat entistä laajempina.

Iso osa teollisuutta sekä kauppoja ja muita palveluja on menossa lakkoon helmikuun alussa. Lakkoilijoita on tiedossa kymmeniä tuhansia ja määrä kasvaa sitä mukaan, kun eri liitot päättävät osallistumisestaan. Muun muassa lentoliikenne ja kuljetukset sekä niiden ohessa Suomen vienti ja tuonti pysähtyvät.

Sodat tulevat kalliiksi, eikä työtaisteleminenkaan ole halpaa. Kansantaloudelle on odotettavissa isoja tappioita.

Helmikuu alkaa laajoilla lakoilla, joiden takana on muun muassa Teollisuusliitto.
Helmikuu alkaa laajoilla lakoilla, joiden takana on muun muassa Teollisuusliitto.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus ja ay-liike ovat ajautuneet pattitilanteeseen ja umpikujaan, josta on vaikea perääntyä kasvojaan menettämättä. Uho on ollut harvinaisen kovaa puolin ja toisin. Puntti ei ole tutissut, eikä valitusta linjasta ole tingitty.

Hallitus on pitänyt tiukasti kiinni hallitusohjelmaansa kirjaamistaan työreformeista ja sosiaaliturvaleikkauksista, joita ay-liike vastustaa yhtä tiukasti. Työntekijäjärjestöt ovat vaatineet aitoja neuvotteluja eli käytännössä reformien ja leikkausten perumista, mihin hallitus ei ole suostunut. Seurauksena on ollut poliittisia eli hallitukseen kohdistettuja lakkoja, jotka nekin hallitus on kieltämässä lailla.

Taistossa ei ole kyse vain työelämäheikennyksistä, vaan myös poliittisista jakolinjoista. Vastakkain ovat kansan enemmistön vaaleilla valtuuttama oikeistohallitus ja vahvasti vasemmalle kallellaan oleva ay-liike, joka on saanut taustatukea eduskunnan vasemmisto-oppositiolta.

Oikealla tätä ei ole katsottu hyvällä, vaan muistutettu, ettei ay-liikkeellä ole veto-oikeutta parlamentaarista luottamusta nauttivan hallituksen tekemisiin. Vasemmalta on huomautettu, että työntekijöillä on oikeus lakkoilla silloin, kun heidän etunsa ovat uhattuina. Molemmat ovat luonnollisesti oikeassa.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Näin voi käydä hallitukselle, jos ja näillä näkymin kun se pitää jääräpäisesti kiinni kaikesta hallitusohjelmaansa kirjaamastaan.

On täysin mahdollista ja jopa luultavaa, että seuraava hallitus – jos se on vasemmistoenemmistöinen – peruu nykyhallituksen tekemät muutokset. Vieläkin todennäköisempää on, että työntekijäjärjestöt palaavat asiaan työehtosopimusneuvotteluissa, kunhan nykyiset sopimukset tulevat päätökseen. Luvassa on uusia vaateita ja lakkoaaltoja, joita ei voi kieltää lailla.

Pakottamalla syntyy harvoin hyvää, mutta sutta ja sekundaa senkin edestä. Tässä tapauksessa sillä voidaan tulehduttaa työmarkkinakenttä pitkäksi aikaa.

Vaikka pelissä on sekä hallituksen että jäsenkadosta kärsivän ay-liikkeen uskottavuus, maassamme on tärkeämpiäkin asioita. Velkaantuvalla ja ikääntyvällä Suomella ei mene taloudellisesti hyvin, eikä meillä ole senkään takia varaa ajautua vakavaan, kansantaloutta pitkälle tulevaisuuteen vahingoittavaan työmarkkinasotaan.

Mikään kiista ei ole niin paha, etteikö sitä voitaisi sopia. Päiväkotimaailmasta tuttu neuvo sopii hyvin aikuistenkin maailmaan. Jos poliitikkomme ja ay-pomomme eivät tähän kykene, he ovat väärässä paikassa.

P.S.

Hallitus aikoo viedä eteenpäin – palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta – niin kutsuttua vienti- eli Ruotsin mallia, missä valtakunnansovittelija ei voi ehdottaa muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Tavoitteena on, että malli tulee voimaan 2024 loppuun mennessä – halusi ay-liike sitä eli ei. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Ruotsissa kyseiseen malliin päädyttiin työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena, ei hallituksen käskystä.