Hallitus antoi tiistai-iltana eduskunnalle lakiesityksen, jolta puuttuu yhden hallituspuolueen tuki.
Esitettyä potilasturvallisuuslakia on tarkoitus käyttää välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Sitä sovellettaisiin tilanteissa, joissa potilaiden henki vaarantuu työntekijäjärjestön työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen takia.
Aluehallintovirasto voisi siirtää työtaistelun alkua tai keskeyttää sen määräajaksi sakon uhalla, jos se arvioisi potilaiden hengen tai terveyden vaarantuvan vakavasti työtaistelun johdosta.
Jos työntekijäjärjestöön kohdistuvat velvoitteet eivät olisi riittäviä, työnantaja voisi käyttää yksittäisiin työntekijöihin kohdistuvia keinoja. Työnantaja voisi määrätä sote-ammattilaisen suorittamaan tavanomaisten työtehtävien lisäksi muita ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä.
Kovimmillaan aluehallintovirasto voisi työnantajan hakemuksesta määrätä uhkasakon nojalla asiakas- tai potilasturvatyöhön myös sellaisen sote-ammattilaisen, joka on työtaistelutoimena irtisanoutunut. Määrätyllä on oikeus saada työstä säännölliseltä työajalta vähintään 1,3-kertainen korvaus.
Ehdotettavaa lakia sovellettaisiin kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämissä sote-yksiköissä vain, jos muut keinot eivät olisi riittäviä. Laki olisi voimassa ensi tammikuun loppuun.
Vasemmistoliitto vastustaa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ilmoitti jo eilen, että se vastustaa esitystä nykymuodossaan. Ryhmä haluaa esityksestä vielä tarkemmin rajatun, sillä lakko-oikeuteen puuttuminen on puolueelle kova pala.
Esitys on tarkoitus saada pikaisesti rusikoitua eduskuntakäsittelyn läpi. Keskiviikkona se on suuressa salissa lähetekeskustelussa. Mietinnön antavan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) arveli, että esitys voisi olla valmis ensimmäiseen käsittelyyn jo perjantaina.
Lailla on kiire, jos sillä halutaan puuttua pian uhkaavien lakkojen vaikutuksiin.
Vasemmistoliiton toiminta lakiesityksen ympärillä herätti paljon kummastusta hallituskumppanien keskuudessa, sillä tyypillisesti hallitus seisoo omien esitystensä takana. Muista puolueista korostetaan, että esitystä on jo nyt pyritty rajaamaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi STT:lle, että vasemmistoryhmä päättää äänestysratkaisustaan lain suhteen sen jälkeen, kun esityksen lopullinen muoto on selvinnyt eduskuntakäsittelyssä.
– Haluamme jatkaa työtä lain tekemiseksi mahdollisimman tarkkarajaiseksi eduskuntakäsittelyssä, Andersson sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää selvänä, että kaikki hallituksen ministerit äänestävät lain puolesta.
Syntyvätkö muutokset kiireessä?
Syynä hallituksen esitykseen on se, että hoitajajärjestöt Super ja Tehy ovat antaneet yhteensä viisi lakkovaroitusta eri teho-osastoille ja vanhusten kotihoitoon.
Neuvotteluilla eduskunnassa on kiire, koska ensimmäinen hoitajalakko teho-osastolla on alkamassa ensi maanantaina. Andersson tunnustaa, että muutokset esitykseen pitäisi saada tehtyä tämän viikon aikana.
Lakiesityksen käsittely alkaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pikavauhdilla keskiviikkona. Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) ei usko suuriin muutoksiin kireän aikataulun vuoksi.
– Katsotaan, mitä voidaan tehdä. Tässä vaiheessa on hirveän hankalaa ottaa kantaa, kun meillä ei ole oikeastaan mitään tietoa edes, mitä se vasemmistoliitto haluaa.
Andersson ei vastannut STT:lle kysymykseen siitä, mitä esitykseen voisi vasemmistoliiton mukaan tarkkaan ottaen kuulua tai olla kuulumatta.
– Lakiesityksellä pitäisi puuttua tähän uhkaan, muttei mennä yhtään sen pidemmälle.
Andersson kuvailee lakko-oikeutta perustavanlaatuiseksi, mutta huomauttaa, että valtioneuvostolla on juridinen velvollisuus toimia tilanteessa, jossa ihmishenget voivat olla vaarassa.
"Kaoottista", kuvaillaan hallituksesta
Vasemmistoliiton toiminta on herättänyt hämmästystä hallituskumppaneissa.
Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti, että enemmistöhallitusten kestävä periaate on se, että hallituksen antamia esityksiä tuetaan eduskunnassa.
Myös RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että lähtökohtaisesti hallituksen pitää tukea omaa esitystään.
– En näe, että tässä tapauksessa olisi mitään poikkeavaa siinä, hän sanoi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan Andersson ja Hanna Sarkkinen (vas.) olivat maanantaina iltapäivällä sitoutuneet siihen, että laki rajataan terveydenhuoltoon ja kotihoitoon.
– Minulle tuli aika yllätyksenä sitten kahden tunnin päästä siitä tieto, että ollaankin siellä ryhmässä eri mieltä niistä asioista, hän sanoi tiistaina.
Andersson ja Sarkkinen sen sijaan sanoivat tiistaina, että ryhmän kanta oli ennakkoon hallituskumppaneiden tiedossa.
Eräs hallituslähde kuvailee, että hallituspuolueissa ollaan turhautuneita vasemmistoliiton aiheuttamaan tilanteeseen. Hän luonnehtii vasemmistoliiton toimintaa "kaoottiseksi".
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää vasemmistoliiton toimintaa puolueelle tyypillisenä.
– Heillä on kaksi eri latua tässä. He pyrkivät toisaalta miellyttämään hoitajia mutta sitten samaan aikaan he ovat hallituksessa.
Marin: Laki välttämätön
Pääministeri Marinin mukaan laki on välttämätön, jotta ihmisten henki ja terveys voidaan turvata myös työtaistelutoimenpiteiden aikana.
– Haluan vedota liittoihin, että sen kaltaisia työtaistelutoimia ei toteutettaisi, joissa ihmisten henki ja terveys voi vaarantua.
Marin kommentoi asiaa puhuttuaan Euroopan parlamentille Strasbourgissa. Toimittajat kysyivät Marinilta myös, pitääkö hän hoitajien vaatimuksia oikeutettuina.
– Meillä on keväältä julkisen sektorin laaja palkkaratkaisu, joka oli mielestäni erittäin hyvä ja Tehy ja Super siihen olisivat varmasti voineet tarttua, Marin sanoi.
Hän ei halunnut spekuloida vasemmistoliiton mahdollisuudella jäädä hallitukseen, jos eduskuntaryhmä äänestää esitystä vastaan. Andersson vakuuttaa, että puolue haluaa jatkaa hallituksessa.
– Hallituksella on isoja kysymyksiä käsiteltävänä tämän talven aikana, kuten energiakriisi ja sen vaikutukset kansalaisiin. Meillä on paljon tärkeää työtä jäljellä, Andersson sanoi.
Ilman vasemmistoliittoa hallitukselle jäisi eduskunnassa niukin mahdollinen enemmistö, sillä muilla hallituspuolueilla on yhteensä 101 paikkaa. Lukuun sisältyy eduskunnan puhemies, joka ei osallistu äänestyksiin.