Hallitus on luvannut ohjelmassaan antaa saamelaiskäräjälain uudistus eduskunnalle vielä kuluvan vuoden aikana. Kyseessä on neljäs peräkkäinen hallitus, joka yrittää sitä. Tiukan aikataulun mahdollistanee se, että kyseessä on sama esitys, jota Sanna Marinin (sd.) hallitus yritti tuoda eduskuntaan kautensa loppuhetkillä.
Kansliapäällikkö Pekka Timosen työryhmän työstämän lakiesityksen pysäytti paitsi aikapula ja hallituspuolue keskustan vastustus myös oppositiopuolue kokoomuksen ja perussuomalaisten nihkeys lakiesitystä kohtaan.
Hallituksessa kyseinen puoluekaksikko näyttää jostain syystä kääntäneen kelkkansa asian suhteen ja esitys kelpaakin niille. Sen sijaan Lapin kansanedustajille se ei tunnu kelpaavan vieläkään.
Lapin Kansan haastattelussa (19.8.) Markus Lohi (kesk.), Katri Kulmuni (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Heikki Autto (kok.) ovat yhtä mieltä sekä aikataulun että lakiesityksen sisällön ongelmista. He lykkäisivät valmistelua saamelaiskäräjävaalien yli, jolloin hallitus pääsisi neuvottelemaan laista uuden saamelaiskäräjien kanssa.
Syys- lokakuussa toimitettavissa vaaleissa käräjille valitaan 21 jäsentä. Ehdolla on 34 ehdokasta, joista peräti kolmannes on uusia.
Vaaleja varjostaa kiista vaaliluettelosta. Käräjien vaalilautakunta karsi siitä jo keväällä 86 henkilöä, jotka KHO on aiemmin luetteloon hyväksynyt – joukossa edellisten vaalien ääniharava Kari Kyrö. Käräjien hallitus käsitteli poistoista tehdyt oikaisuvaatimukset vasta elokuun alussa, vain pari päivää ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä, eivätkä poistetut ehtineet valittaa kohtelustaan KHO:een.
Eduskunnan apulaisoikeusmies Maija Sakslin on nähnyt tässä perustuslaillisen ristiriidan. Saamelaiskäräjien johto on tyytynyt kiistämään tahallisen viivyttelyn, mutta ulospäin asia näyttää pahalta.
Ojala-Niemelä ehdottaa saamelaiskäräjälain viemistä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn heti vaalikauden alussa, jotta valiokunta ehtii perehtyä esitykseen kunnolla. Tämä on kannatettava ehdotus, sillä esityksestä löytyy yhä perustuslaillisesti arveluttavia kohtia, jotka liittyvät muun muassa maankäyttöoikeuksiin ja kriteereihin, joilla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on mahdollista päästä.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen lakiesitykseen on tehtävä tarpeelliset muutokset, jonka jälkeen se on syytä hyväksyttää vielä kertaalleen uudella saamelaiskäräjillä. Myös vaaliluettelosta poistettujen mahdolliseen oikeusturvaloukkaukseen on saatava vastaus.
Tämä kaikki on tehtävissä kompromissien kautta eikä asian siirtyminen vuodenvaihteen yli ole ongelma. Hosumallakin voidaan saada aikaan uusi laki, mutta vaarana on, ettei se kestäisi aikaa ja vain pahentaisi jo ennestään tulehtunutta tilannetta saamelaisalueen kunnissa ja saamelaisyhteisössä.
P.S.
Lapin kansanedustajista Kaisa Juuso (ps.) ja Sara Seppänen (ps.) eivät antaneet käräjälakiasiasta haastattelua Lapin Kansalle. Sosiaali- ja terveysministeri Juuso vetosi kiireisiinsä ja Seppänen olisi suostunut vastaamaan vain sähköpostitse, mitä on syytä hämmästellä. Asia on toki vaikea, mutta Lapille tärkeä ja täkäläisille valtakunnanpäättäjille umpituttu. Mielipiteen kertominen tämän kaltaisessa kysymyksessä vaatii avoimuuden lisäksi rohkeutta, joita molempia nimenomaan perussuomalainen puolue on vakuutellut omaavansa.