• Uutiset
    • Etusivu
    • Uusimmat
    • Lappi
    • Lounais-Lappi
    • Uusi Rovaniemi
    • Urheilu
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Ságat
    • Vasa
    • Lukemisto
    • Hyvä elämä
    • Joulukalenteri
    • Kalakisa
    • Haku
  • Uutisvinkki, kuva tai video
    • Tilaa Lapin Kansa
  • Videot
    • Galleriat
    • Podcastit
    • Live
    • Sää
    • Tapahtumat
    • Fingerpori
  • Mielipiteet
    • Pääkirjoitukset
    • Kolumnit
    • Lukijalta
    • Lähetä lukijakuva tai video
  • Näköislehdet
    • Lapin Kansa
    • Lounais-Lappi
    • Uusi Rovaniemi
  • Kaupallinen yhteistyö
    • Lapin Yrittäjät
    • Kemin Keminmaan ja Tornion seurakunnat
    • Lapin uudiskohteet
    • Kasvun paikka
  • Asiakaspalvelu
    • Hallitse tilauksiasi
    • Kumppaniedut
    • Yhteystiedot
    • Palaute
    • Palvelumme yrityksille
  • Asiakaspalvelu
  • Tilaa Lapin Kansa
  • Yrityksille
  • Haku
account_circle Kirjaudu
Lapin Kansa
  • Galleriat
  • Lukijoiden kuvat
  • Lähetä kuva tai video
Tilaajille

Näin Ke­mi­jo­ki tulvi Kemissä 1930-lu­vul­la: Reino Saa­rel­man va­lo­ku­vis­sa näkyy, miten Pa­ju­saa­ren asu­tus­alue muuttui Ve­net­siak­si

12 kuvaa
28.05.2020 16:34

Lapissa käsillä olevat ennätystulvat saivat kemiläisen Ilona Huurtelan kaivamaan esiin pappansa Reino Saarelman vanhat valokuvat ja lähettämään muutaman niistä Lapin Kansalle.

Reino Saarelma perheineen asui ennen sotia Pajusaaressa, jonka pohjoisosassa sijaitsi tuolloin noin kilometrin pituinen ja puoli kilometriä leveä tehdastyöläisten asuinalue.

Tuolloinen asuinalue on nykyään eteläpäästään Metsä Groupin tehtaiden käytössä. Pohjoispää on tällä hetkellä lähinnä joutomaata, lukuun ottamatta Peippolan ja Pääskylän kerrostaloja ja Pajusaaren entistä koulua.


Saarelman 30-luvulla ottamissa valokuvissa näkyy, miten asuinalue saattoi joutua keväisin veden varaan Kemijoen tulviessa yli äyräidensä.

Joissakin kuvissa näkyy, kuinka joki on nostanut pihoille valtavia jäälohkareita, ja miten ihmiset ovat liikkuneet teillä ja pihoilla veneillä aivan kuin Venetsiassa. Talot ovat selvästi päässeet kastumaan alaosistaan.

Toisissa kuvissa nähdään, miten vesi huilaa vapaasti menemään aivan rakennusten vieressä. Pajusaaren asuinalueesta tulvalle altis kohta oli ilmeisesti ainakin saaren keskiosassa, missä Kurimonhaaran ja Vähähaaran yhdistävä Pyhänhengen pudas halkaisi saaren kahtia.


Reino Saarelman valokuviin tekemien merkintöjen perusteella kovia tulvia on näyttänyt olleen ainakin vuosina 1931 ja 1934. Kemijoki on tulvinut alueelle Vähähaaran kautta, jonne laskee nykyisin vettä vain Akkunusjoesta.

Kirjalliset lähteet vahvistavat, että ainakin vuonna 1934 oli todellakin poikkeuksellinen tulvakevät Kemijoella. Kovia tulvia oli myös vuosina 1910, 1912 ja 1943.  Huurtela arvelee, että tulvia on aikanaan jännätty kovasti.

– Papalla olisi varmaan ollut hyviä tarinoita niistäkin kerrottavanaan. Hän muisti paljon asioita ja oli hyvä kertoja, Huurtela kertoo.


Ennen Kemijoen patoamista suurimpia tulvia on nähty silloin, kun jokeen on muodostunut tulpaksi jääpatoja. Rovaniemellä yksi tuhoisimmista tulvista oli Räisäsen jääpatotulva vuonna 1807, kun Kaarrekoskeen syntyi kilometrien pituinen jääpato ja vesi nousi Rovaniemellä yhdeksän metriä.

Pörhölänpudas Keminmaassa ja Vähähaara Kemin puolella ovat kaiketi toimineet Kemijoen vesille kiertoteinä, jos jääpato on päässyt tukkimaan maan suurimman virran aivan jokisuulla.

Paikallishistoria Kemijoki Kemi kemijokisuu Historia Suurtulvat tulvat
  • Tilaa Lapin Kansa
    • Lähetä uutisvinkki
  • Jätä palautetta
    • Näköislehdet
    • Asiakaspalvelu
    • Jätä lukijailmoitus
    • Mainosta Lapin Kansassa
    • Kaleva Media
    • Tietosuoja
    • Käyttöehdot
Ota yhteyttä
  • Toimitus
    • toimitus@lapinkansa.fi
    • Rovakatu 32, 96200 Rovaniemi
    • Valtakatu 10, 94100 Kemi
    • Länsiranta 10, 1. krs, 95400 Tornio
    • Sodankylä / Elina Melamies
  • Asiakaspalvelu
    • 08 5377 620
    • (ma–pe klo 9–21, la-su klo 9–17)
    • Rovaniemen palvelupiste, Rovakatu 32
    • avoinna ti ja ke klo 9.00–14.30
  • Palvelumme yrityksille
    • mediamyynti@kalevamedia.fi
    • 08 5377 180
    • (ma-pe klo 9-16)
Lapin Kansa