Hallitusrintama on kesän mittaan rakoillut, kun perussuomalaiset on ilmoittanut olevansa eri linjoilla kokoomuksen kanssa useissa eri kysymyksissä.
Ensimmäisenä nousivat esiin työelämän muutoshankkeet, joissa heikennetään työntekijän irtisanomissuojaa. Perussuomalaisten mielestä lakiluonnokset menevät yli hallitusohjelman kirjausten esimerkiksi siinä kohtaa, että alisuoriutumisesta tulisi irtisanomisperuste.
Seuraavaksi perussuomalaiset ilmoitti, ettei se ole kuitannut EU:n ilmastotavoitteita, joita kokoomus pitää hallituksen linjan mukaisina. Perussuomalaiset ei ole tyytyväinen myöskään Suomen energia- ja ilmastostrategiaan, jota koskeva lakiesitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
Kolmantena kysymyksenä kokoomuksen ja perussuomalaisten välejä hiertää taksilain uudistus, josta puolueet eivät ole löytäneet yhteistä säveltä, vaikka lakiesitys on jo ollut lausuntokierroksella. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan uudistuksessa on vielä paljon neuvoteltavaa, ennen kuin se saadaan eteenpäin.
Mediatietojen mukaan suurin erimielisyys koskee lakiesitykseen sisältyviä värillisiä rekisterikilpiä ja pakollisia taksamittareita, joita perussuomalaiset kannattavat. Kokoomus puolestaan näkee niiden mahdollisesti aiheuttavan ongelmia muun muassa alusta- ja sovellustaksiyhtiöille kuten Boltille ja Uberille.
Rekisterikilvet ja taksamittarit ovat vain osa lakiesitystä, jossa taksialan sääntelyä kiristetään monin tavoin. Esityksessä muun muassa tiukennetaan taksiliikenneluvan ehtoja. Lisäksi koulutusta sekä kokeiden valvontaa tehostetaan.
Lakiesitys on jo toinen korjaussarja vuoden 2018 lakimuutokseen, jolla taksialan sääntelyä purettiin ja kilpailu vapautettiin. Muun muassa pakollinen kuljettajakoulutus, taksikiintiöt ja enimmäishintojen sääntely siirrettiin silloin historiaan.
Vapauttamisen seuraukset ovat olleet pääosin kielteisiä, ja kuluttajien luottamus taksialaan on murentunut. Suomessa vallitseekin nyt laaja yksimielisyys siitä, että taksialan sääntely täytyy palauttaa ja valvontaa tulee tehostaa. Eri mieltä ollaan vain siitä, millainen sääntely on riittävää.
Sääntelyn tarve tunnetaan Rovaniemellä jos missä, sillä räjähdysmäisesti kasvanut matkailu houkuttelee kaupunkiin talvisesongin aikana ison määrän takseja myös muualta maasta. Joukossa on myös niin sanottuja villejä takseja, jotka perivät asiakkailta ylisuuria hintoja. Myös asiakaspalvelu ja jopa turvallisuus villeissä takseissa ovat kyseenalaisia.
Värillisiä rekisterikilpiä ja taksamittaripakkoa vastustetaan, koska ne olisivat isoja satsauksia yksittäisille kuljettajille. Sitä kautta ne voisivat heikentää taksialan houkuttelevuutta ja myös taksien saatavuutta. Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo lausunnossaan, että mittaripakko heikentäisi alan kilpailua.
Päättäjien onkin nyt löydettävä tasapaino sen suhteen, miten taksialan luotettavuutta ja valvottavuutta parannetaan, mutta toisaalta säilytetään terve kilpailu ja kuluttajien valinnanvapaus. Myös sovellustakseilla on kysyntää, ja niillekin pitää taata toimintamahdollisuudet.
Toivottavaa on, että lain sisällöstä päästään yksimielisyyteen pian ja lakiuudistus saadaan maaliin aiotussa aikataulussa. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuoden 2026 alusta. Tulevan matkailusesongin taksikaaokseen laki ei siis ehdi vaikuttaa, mutta toivottavasti se rauhoittaa jo sitä seuraavaa sesonkia.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen välisistä erimielisyyksistä on kerrottu mediassa värikkäin sanakääntein. Perussuomalaisten on muun muassa kuvattu nousseen kapinaan ja löylyttävän kokoomusta.
Perussuomalaisilla onkin tarvetta tehdä pesäeroa kokoomukseen ja näyttää, ettei puolue ole hallituksessa vain apupoika. Näin se yrittää kohentaa kannatustaan, joka on hallitustaipaleen aikana pienentynyt puoleen. Perussuomalaisten irtiottojen takia hallitusrintamassa on nyt säröjä, mutta repeävätkö ne railoksi? Se nähdään loppuvuoden aikana.