Pääkirjoitus: Kunta 2.0 on jo ovella: Kun so­te-taak­ka karisee har­teil­ta, kun­nas­ta tulee ennen kaikkea kas­vat­ta­ja, kou­lut­ta­ja ja hyvän elin­ym­pä­ris­tön tur­vaa­ja

Hukkumiset: Joka toisen huk­ku­mi­sen taus­tal­la piilee suo­ma­lai­sil­le tyy­pil­li­nen sairaus

Ener­gia­krii­sin re­pi­mään Eu­roop­paan po­va­taan pitkää kylmää talvea – säh­kö­kat­kot mah­dol­li­sia Suo­mes­sa­kin

Suomessa paljon riippuu siitä, saadaanko Olkiluoto 3 täyteen toimintaan talveksi.

Helsinki

Kesäisessä Euroopassa pelätään jo historiallisen vaikeaa talvea Ukrainan sodan ja siitä alkaneen energiakriisin vain jatkuessa.

Esimakua tästä on jo saatu Saksassa, jossa Financial Timesin mukaan on muun muassa suitsittu uima-altaiden lämmitystä ja kuuman veden käyttöä.

Venäläisen energian virta Eurooppaan on tyrehtynyt heikoksi puroksi sekä EU:n asettamien pakotteiden että Venäjän vastatoimien seurauksena. Energiakriisi muuttuisi astetta suuremmaksi, jos energian tulo tyrehtyy kokonaan talveksi. Siitä voi seurata sähkön säännöstelyä ja sähkökatkoja ympäri Eurooppaa.

– Kyllähän poikkeuksellinen talvi näyttää olevan tulossa. Lähtökohdat ovat todella poikkeukselliset, sanoo STT:lle kantaverkkoyhtiö Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala.

Energiakriisin vaikutukset ulottuvat kaikkiin maihin Euroopassa, vaikka esimerkiksi Suomi ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin vaikkapa Saksa ja Italia. Markkinoiden kautta kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston tuoteryhmäpäällikkö Juha Vahlsten STT:lle.

– Kyllä juuri näin, jos jostain on kova pula, niin kaikkien katseet kääntyvät niihin muihin raaka-aineisiin, ja kaikkien hinnat nousevat.

Energiakriisin vaikutukset ulottuvat kaikkiin maihin Euroopassa, vaikka esimerkiksi Suomi ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin vaikkapa Saksa ja Italia. Kuvituskuva.
Energiakriisin vaikutukset ulottuvat kaikkiin maihin Euroopassa, vaikka esimerkiksi Suomi ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin vaikkapa Saksa ja Italia. Kuvituskuva.
Kuva: Vesa Joensuu

Olkiluoto 3 on ratkaisevan tärkeä talven kannalta

Sähkön säännöstely on mahdollista myös Suomessa tulevana talvena. Suomessa Fingrid käyttää kolmiportaista asteikkoa sähköpulaa lähestyttäessä, ja kolmannella varsinaisen sähköpulan portaalla kulutusta vähennetään väkisin enimmillään kahden tunnin sähkökatkoilla.

– Voi lähteä siitä liikkeelle, että se irtikytkentä kuitenkin on viimeinen keino, käytännössä sitä ennen on toimenpiteitä, sanoo Fingridin Rauhala.

Huoltovarmuuskeskuksen Vahlstenin mukaan tällainen sähköpula talvella on mahdollinen, mutta riippuu vielä monesta tekijästä.

– Säännöstely on paras keino välttää koko kantaverkon romahdus, jos tällaiseen tilanteeseen mennään, mutta se on nähdäkseni vielä kohtuullisen kaukana. Useamman asian pitäisi mennä pieleen, ihan yhdestä ei mene, Vahlsten kertoo.

Yksi merkittävä tekijä sähkön saannille on Olkiluoto 3 -ydinreaktori. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tällä viikolla, että reaktori tuottaisi sähköä täydellä teholla syyskuussa, mikä lieventäisi sähköpulaa merkittävästi talvikuukausina.

Merkittävä tekijä sähkön saannille on Olkiluoto 3 -ydinreaktori. Reaktorin pitäisi tuottaa sähköä täydellä teholla syyskuussa, mikä lieventäisi sähköpulaa talvikuukausina. Arkistokuva.
Merkittävä tekijä sähkön saannille on Olkiluoto 3 -ydinreaktori. Reaktorin pitäisi tuottaa sähköä täydellä teholla syyskuussa, mikä lieventäisi sähköpulaa talvikuukausina. Arkistokuva.

Historiallinen kriisi lyö Eurooppaa polvilleen, mutta pitkän aikavälin kärsijä on Venäjä

Euroopan kannalta tilannetta pidetään pahimpana energiakriisinä sitten 1970-luvun öljykriisin.

– Lyhyellä aikavälillä näyttää ilman muuta siltä, että Eurooppa on enemmän ongelmissa johtuen tästä suuresta riippuvuudesta, johon saksalainen politiikka on vienyt. Monet muutkin maat ovat peesanneet saksalaista tapaa, ja nyt se hinta maksetaan, sanoo Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Tutkijan mukaan on kuitenkin selvää, että pidemmällä aikavälillä Venäjä kärsii suurimman tappion maailman muuttuessa sen ympärillä.

– On selvää, että vähänkään pidemmällä aikavälillä Venäjä tulee olemaan häviäjä. Maailmantilanteessa, jossa kaikki muut tavoittelevat irtautumista fossiilisista polttoaineista, on Venäjä ajamassa itseään pussin perälle. Tämä on fossiilimaailman viimeinen korahdus Venäjän näkökulmasta. Venäjä tulee olemaan huomattavasti köyhempi valtio 10, 15 tai 20 vuoden päästä.

"Venäjä pyrkii tekemään tilanteen mahdollisimman vaikeaksi Euroopalle"

Venäjän presidentti Vladimir Putinin energiapolitiikan tavoitteena on kiristää Eurooppaa supistetuilla energiatoimituksilla, mutta Venäjäkään tuskin haluaa katkaista energiakauppaa ja siitä saamaansa rahavirtaa kokonaan, arvioi Tynkkynen.

– Venäjä pyrkii tekemään tilanteen mahdollisimman vaikeaksi Euroopalle samalla, kun se pyrkii säilyttämään osan tuloista, joita se öljyn ja kaasun viennistä saa, eli ei kokonaan lopeta kaasun vientiä. Venäjä pyrkii selvästi heikentämään Euroopan kykyä selvitä talvesta, juuri kaasun vientiä on vähennetty, jotta Eurooppa ei pysty täyttämään kaasuvarastoja talveksi, Tynkkynen sanoo.

Vähentämällä kaasuvirtaa aste asteelta Venäjä myös kasvattaa kaasun hintaa, jolloin se ei menetä samassa suhteessa vientituloja kuin Eurooppa menettää kaasua.

Saksassa pelätään sitä, että Venäjän maanantaina aloittama Nord Stream 1 -kaasuputken kymmenen päivän huoltotauko venyy hamaan tulevaisuuteen kostotoimena EU:n pakotteista.

– Jos katsoo pariakymmentä viime vuotta, Venäjän sisäisessä energiapolitiikassa on synnytetty vipuvarsivaikutusta siten, että teknisiin syihin on vedottu tilanteissa, joissa on selkeästi ollut poliittisia syitä virran katkaisemiseksi, kun on haluttu näpäyttää jotakin. Se on hyvin tuttu tapa Venäjälle toimia, Tynkkynen sanoo.

Myös Ranska kärsii ydinvoimaloidensa kanssa

Helppoa ei ole myöskään Ranskassa, jonka presidentti Emmanuel Macron varoitti televisiohaastattelussa torstaina kansalaisiaan siitä, että lähiaikoina on tarvetta kiristää vyötä sähkönkulutuksen suhteen.

Macron myös vahvisti Ranskan jatkavan uusia investointeja ydinvoimaloihin, jotka tuottavat jo nykyisellään noin 70 prosenttia Ranskan sähköstä.

Ranska ei ole vuosikymmeniin kytkenyt uusia ydinvoimaloita verkkoonsa, ja ikääntyneissä voimaloissa havaitut ongelmat ovat johtaneet kriisiin ydinenergian tuotannossa. Huhtikuun lopulla puolet Ranskan ydinvoimaloista oli poissa käytöstä, ja heinäkuun alussa Ranskan hallitus kertoi aikovansa jälleen kansallistaa pahasti velkaantuneen sähköyhtiö EDF:n.