Pohjoisen liikenneyhteydet tai pikemminkin niiden kehitystarpeet ovat vuosien ajan olleet alueellisesti tiedossa. Lapin liitto ja Lapin kauppakamari ovat tasaisesti pitäneet esillä pohjoisen liikenneyhteyksiä.
Maan uuden hallituksen synnytyksen aikaan myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ilmaissut painavasti näkemyksenä Suomen ulkomaankaupan vaihtoehtoisten reittien tarpeesta.
Uuden hallituksen liikennepolitiikan kärkiasioita tulisi olla Suomen ulkomaankaupan ja kansainvälisen saavutettavuuden turvaaminen. Esille on nostettu uhka meriliikenteen poikkeusoloista, jos Itämeren normaalin meriliikenteen turvallisuus häiriintyisi. Syynä voisi olla vaikka tahallinen häirintä, ennakoimaton selkkaus tai joku muu vaaratilanne. Pohjoismaiset yleisradiot paljastivat venäläisten aktivoitumisesta Itämerellä.
Mahdollisen poikkeustilanteen varalle Suomen olisi turvattava vaihtoehtoiset ulkomaanreitit pohjoisessa Ruotsin ja Norjan tie- ja rataverkkojen sekä satamien kautta.
EK:n Destialla teettämä Itämeri-selvitys on pohjoisen vinkkelistä mielenkiintoinen.
Pohjoismainen yhteistyö on noussut arvoon. Pääkaupungissa Etelärannassa katsotaan kartalta naapureiden Ruotsin ja Norjan logistiikkareittejä, kun itse on jääty ikävästi pussin perälle Venäjän naapuriksi. EK muistuttaa, että Venäjän sulkeuduttua 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Myös Nato-jäsenyys on muuttanut Itämeren asemaa.
On huomattu, että vaihtoehtoisilla kuljetusreiteillä on monia pullonkauloja, joiden avaamisessa ei auta viivytellä. Yksi isoimmista murheista on kuljetus- ja väyläkapasiteetin rajallisuus, kun länsinaapureilla on paineita omien rata- ja satamayhteyksien käyttöön.
Suomessa on käytössä itänaapurin raideleveys. Rataleveyden vaihtamiselle haetaan edullisempia vaihtoehtoja esimerkiksi siirtokuormauksesta.
Yhteistyötä kolmen maan kesken esitetään EU:n ja Naton investointimahdollisuuksissa, jossa on erikseen mainittu Suomen läpi Torniosta Haaparannan kautta Narvikin satamaan kulkeva reitti.
Kansallisella listalla on EK:n näkemyksen mukaan kriittisintä parantaa Oulun ja Tornion välisiä tie- ja rautatieyhteyksiä ja niihin liittyviä siirtokuormausterminaaleja.
Huoltovarmuus ja poikkeustilanteet on syytä ottaa vakavasti, ettei Suomessa tulla yllätetyksi. Hallitukselle esitetään toimintavarmuuden ja kriisinkestävyyden ottamista uudeksi päätösperusteeksi, kun liikenneväyliä sekä lataus- ja tankkausinfraa kehitetään.
Huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa valtion pitäisi selkiyttää normaaliolojen varautumistarpeet sekä yrityksen rooli ja valtion edistämiskeinot.
Brysselissä on myös vaikutettava, ettei suomalaisille yrityksille koituisi pohjoisesta sijainnista ja pitkistä etäisyyksistä turhaa kilpailuhaittaa.
Kirjoittaja on Tornion toimittaja.