Vaalit ovat kansanvallan juhla-aikaa, toitottavat vaali-iltojen suorat lähetykset. Kansa puhuu ja ehdokkaat kiittelevät nöyrästi äänestäjiään jakut ja solmiot suoristettuina. Puhe on ylenpalttista ja leijuu jossain arkielämän yläpuolella. Lopulta tulos lehahtaa ruudulle – tässä se kansan ääni kuuluu ja kovaa.
Suomessa on vallinnut edustuksellisen demokratian luoma kuri ja järjestys jo reilusti yli sata vuotta. Edustuksellisen demokratian menettelytavoista on muodostunut kiinteä osa yhteiskuntarakennettamme. Siitä on tullut elintärkeä ja täysin kyseenalaistamaton osa Suomea.
Nyt yli sata vuotta myöhemmin päätöksenteon olosuhteet ja kansan tarpeet ovat erilaiset. Elämme kroonistuneessa muutoksen tilassa, jossa globalisaatio on johtanut tiedon räjähdysmäiseen lisääntymiseen, saavutettavuuteen ja vaihtuvuuteen.
Samalla kun jaetut ongelmat vetävät kaikki maailman valtiot samaan suohon, vetää polarisaatio kansaa yhä vahvemmin erilleen. Samaa eriytymistä ja etääntymistä edustuksellisuuteen perustuva päätöksentekojärjestelmä synnyttää kansalaisten ja päättäjien välille. Tämä kansalaisten ja päättäjien välille muodostuva säleikkö vieraannuttaa poliittisia päätöksentekijöitä kansan arkipäiväisestä todellisuudesta.
En ajattele, että edustuksellinen demokratia tulisi kuopata. Se, mitä vallitseva järjestelmä ja koko yhteiskuntamme kaipaa, ovat suoremmat ja monipuolisemmat vaikuttamisen keinot. Päätöksenteosta ja yhteiskunnan muovaamisesta ei saa muodostua ainoastaan kansan valitseman eliitin tehtävä.
Sen sijaan tulisi lisätä kansalaisten ja päättäjien välistä keskustelua ja avoimia päätöksentekoprosesseja. Säännöllisesti järjestettävät kansalaiskeskustelut päättäjien ja kansalaisten kesken mahdollistaisivat tämän. Avoimempia päätöksentekoprosesseja ja kansalaisten ymmärrystä niistä voidaan rakentaa teknologian avulla. Sitra on kehitellyt tämän vuoden helmikuussa julkaistussa raportissaan “Miten päätöksenteosta tehdään kansalaislähtöistä?” ajatuksen Lakivahti-nimisestä sovelluksesta, jonka avulla kansalaisilla olisi mahdollisuus seurata lakimuutosten ja -hankkeiden etenemistä sekä saada tietoa siitä, milloin heillä on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Tämänkaltaisilla palveluilla voidaan konkreettisesti lisätä kansan osallisuutta.
Sen lisäksi, että päätöksenteon kiemuroita tulee avata saavutettavimmiksi, tulee myöskin varmistaa kansan äänen kuuluvuus niissä. Meidän on lisättävä kansalaisäänestysten määrää, sekä niiden neuvoa-antavassa muodossa että päättäjiä sitovina. Kansan kuuleminen ja osallistaminen tulee olla lähtökohta tehtävissä päätöksissä.
Vaaleja voidaan kutsua kansanvallan juhlaksi. On kuitenkin korkea aika rakentaa tulevaisuutta niin, että se juhla jatkuisi eloisana ympäri vuoden.