Hallitusohjelman kaikkien työelämän uudistusten tavoitteena on parempi työllisyystilanne ja valtion talouden tasapaino. Näitä hyvää tekeviä uudistuksia on vaikea vasemmistopuolueilla hyväksyä. Uudistusten tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja.
Isossa kuvassa voidaan kysyä, mitä nämä vasemmistopuolueet ovat saaneet aikaiseksi Suomen kilpailukyvylle ja viennille. Sosiaalidemokraattinen puolue syyttää hallitusta petoksesta. Tässä kohtaa kannattaa pysähtyä ja tarkastella, mitä on itse asiassa viime vuosina tapahtunut. Vasemmistopuolueet ovat sallineet työpaikkojen viennin ulkomaille, tulevien sukupolvien velkaantumisen ja Suomen kilpailukyvyn heikentämisen jarruttamalla uudistuksia.
Kuka sitten on duunarin ja tavallisen suomalaisen puolella? Ammattiyhdistysliikkeitä on tarvittu historian saatossa puolustamaan työntekijän oikeuksia ja näin on hyvä olla edelleen. Mutta tasapaino on pielessä, mikäli vaaleilla valittujen lainsäätäjien yli kävelevät järjestöt. Suunnan tulee muuttua.
Aivan liian vähän puhutaan vasemmistopuolueiden ja ay-liittojen erittäin tiiviistä yhteyksistä. Myös koko tukijärjestelmämme on vääristänyt tervettä markkinaa. Esimerkiksi asumistukijärjestelmällä on selvä taloudellinen kytkentä ay-liittoihin ja liittojen omistamiin asuntosijoitusyhtiöihin. Veronmaksaja maksaa kovaa hintaa asumistuen muodossa yhtiöille, jotka ay-liitot omistavat. Nämä liitot jakavat vaalirahaa vasemmistopuolueille. Kupla on täysin mätä.
Kojamon suurimmat omistajat, kuten teollisuusliitto sai verovapaasti osinkoja viime vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Vasemmistolle tämä sopii vallan hyvin, sillä esimerkiksi 2015 vuoden eduskuntavaaleissa MTV:n selvityksen mukaan sekä spd:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa ammattiliitoilta tai -yhdistyksiltä.
Tiesitkö muuten, että Suomessa naisyrittäjistä liki puolet tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa? Monissa pienissä yrityksissä voi syntyä vaikeita tilanteita, kun irtisanomissuoja on ollut niin vahva. Yrittäjä ei voi palkata uutta työntekijää mahdollisesti työhön sopimattoman työntekijän tilalle.
Orpon hallitusohjelma onkin saanut runsaasti kiitosta muun muassa Naisyrittäjiltä. Irtisanomissuojan muuttaminen koetaan hyväksi uudistukseksi. Kukaan ei halua luopua hyvästä työntekijästä, mutta huonosta tai työilmapiirin myrkyttäjästä on voitava päästä eroon, ilman pelkoa sanktioista tai pitkistä oikeusprosesseista. Tämä on koko työyhteisön etu, eikö vain?
Suomessa on tarpeen vähentää lakkoja, jotka heikentävät kilpailukykyä. On pyrittävä parempaan sovittelujärjestelmään. Henkilöstön edustajat tarvitaan vahvemmin mukaan yrityksien hallituksiin. Jokaisen, niin työntekijän, työnantajan, yrittäjän ja meidän kaikkien on tultava puolitiehen vastaan, jotta Suomi nousee velkakurjuudesta takaisin menestyvien talousmaiden joukkoon.