Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Aluei­den tut­ki­muk­sen elin­voi­ma­in­dek­si osoit­taa, että Lapin kunnat ovat ja­kaan­tu­mas­sa entistä sel­vem­min me­nes­ty­jiin ja sin­nit­te­li­jöi­hin

Levi on luonut elinvoimaa ja hyvinvointia Kittilään jo vuosikymmenien ajan.
Levi on luonut elinvoimaa ja hyvinvointia Kittilään jo vuosikymmenien ajan.
Kuva: EPA/KIMMO BRANDT
Pääkirjoitus // 16.10.2023

Suomen elinvoimaisimmat kunnat löytyvät sieltä, minne suomalaiset ovat viime vuosikymmeninä joukolla pakkautuneet – etelän kasvukeskuksista ja niiden liepeiltä, missä riittää koulutus- ja työpaikkoja sekä taloudellista toimeliaisuutta.

Lapissa väkeä on vähemmän ja harvemmassa, mutta elinvoimassa ero etelään ei ole suhteessa yhtä suuri ja mikä parasta, täällä riittää potentiaalia parempaankin.

Lapin kuntia ei ole WSP Finlandin vuotuisen alueiden tutkimuksen elinvoimaindeksirankingin kärkisijoilla, missä komeilevat Pirkkala, Espoo ja Helsinki.

Paras lappilaiskunta on Kittilä (38.) perässään Rovaniemi (49.), Tornio (54.), Sodankylä (59.), Inari (65.), Kolari (78.) ja Keminmaa (79.). Heikoimmin 293 kunnan vertailussa pärjäsivät Savukoski (269.), Posio (269.), Ranua (261.), Salla (256.) ja Pello (249.).

Tutkimuksessa todetaan, että erityisesti matkailu, kaivokset ja etätyöt lisäävät Lapin elinvoimaa, ja että maakuntamme merkitys koko Suomelle on kasvussa – kiitos muun muassa ilmastonmuutosta kampittavan vihreän eli puhtaan siirtymän (LK 10.10.).

Kittilän menestystä vertailussa, missä elinvoimaa mitattiin 22 eri tuottavuus-, inhimillinen pääoma- ja vihreä rakennemuutosindikaattorilla, selittää kunnan vahva matkailu- ja kaivoselinkeino. Levi ja sen naapuriin sijoittuva kultakaivos tuovat pitäjään työtä, toimeliaisuutta ja verotuloja sekä tulevaisuususkoa, mitä ilman mikään kunta ei kehity.

Lapin matkailu kasvaa parhaillaan samaa tahtia kuin ennen pandemiaa. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myös kesämatkailua, kun etelän ihmiset lähtevät etsimään pohjoisen kesästä viilennystä helletuskaansa. Vaikka Lapin talvet ovat lyhenemässä ja lämpenemässä, päähoukuttimet – lumi ja revontulet – pitävät pintansa vielä pitkään.

Matkailu on suhdanneherkkä ala, joten takapakkeihin on varauduttava, kuten korona ja sodat ovat opettaneet. Myös matkailun kestävyydestä on huolehdittava, jotta elinkeino kykenee elättämään tulevatkin sukupolvet.

Vihreä siirtymä ei onnistu ilman kriittisiä mineraaleja, joista useimpia löytyy Lapin maaperästä. Tämä tarjoaa monille pohjoisen kunnille tilaisuuden elinvoimansa kohentamiseen.

Kittilä todistaa, että matkailun ja kaivoksen on mahdollista toimia rinnakkain. Kaksi vahvaa tukijalkaa luo vakautta pitäjään.

Alueiden tutkimuksen huolestuttavin viesti on, että eriytyminen etenee. Suomi on jakaantumassa yhä selvemmin menestyviin ja sinnitteleviin alueisiin ja kuntiin.

Tämä näkyy myös Lapissa, missä monen, sote-uudistuksen myötä yhä enemmän verotuloista riippuvaisen kunnan elinvoimaisuus on laskenut jo kriittiselle tasolle lähelle rajaa, jonka takaa ei ole enää paluuta parempaan.

P.S.

Enemmistö suomalaisista paheksuu vihapuhetta, kuten jonkin kansanryhmän nimittämistä roskaväeksi, muttei pidä sitä rikollisena tekona (KAKS:n tutkimus). Perussuomalaisten kannattajat hyväksyvät muita useammin etnisten vähemmistöjen julkisen leimaamisen, kun taas vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat näkevät tässä muita useammin rikollisia piirteitä. Tältä pohjalta ei olekaan yllätys, että varsinkin vihervasemmiston kannattajat ovat taipuvaisia hyväksymään vihapuheen, jolla leimataan tietyn puolueen edustajat rasisteiksi.